Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

Yhdenvertainen Suomi - kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta

20.1.2014

7 993 stödförklaringar, varav 368 via andra kanaler

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 7 625

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här
Insamlingen av stödförklaringar har avslutats 20.7.2014.

Medborgarinitiativets titel

Yhdenvertainen Suomi - kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta

Datering av initiativet

20.1.2014

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

OM 6/52/2014

Innehållet i initiativet

Valtion tulee kunnioittaa kaikkien vakaumuksia, myös uskonnottomien. Lait on muutettava sellaisiksi, että valtionkirkosta luovutaan ja valtio on vakaumusten suhteen puolueeton. Vain siten kaikkia ihmisiä kohdellaan Suomessa yhdenvertaisesti.

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö suosii kirkkoa muun muassa seuraavilla tavoilla:

- Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa.

- Kirkon jäsenmaksu kerätään kirkollisverona.

- Yhteisöverosta annetaan osuus kirkolle.

- Tunnustuksettomat hautausmaat ovat kirkon vastuulla.

- Juhlapyhät on säädetty kirkkolaissa, joten eduskunta ei voi muuttaa niihin perustuvia vapaapäiviä ilman kirkolliskokousta.

- Peruskouluissa kirkon jäsenet eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa, uskonto on heille pakollinen oppiaine.

- Kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on vihkimisoikeus, mutta uskonnottomilla yhdistyksillä ei.

Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Julkisen vallan tulee olla tunnustukseton, ja uskonto on saatava pitää yksityisasiana. Kirkolta on poistettava valtionkirkon asema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta.

Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain. Hallituksen tulee ryhtyä valmistelemaan tällaista lainsäädäntöä.

Motiveringar

Yleistä

Vuodesta 2008 lähtien evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä on laskenut noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden 2012 lopussa osuus oli enää 76% asukkaista. Jäsenten osuus vaihtelee huomattavasti maan eri osien välillä. Helsinkiläisistä enää 59% kuului kirkkoon 2012 lopussa, ja joidenkin seurakuntien alueella osuus on laskemassa alle puoleen. Kirkon asemalle valtionkirkkona ei enää ole perustetta.

Perustuslaissa on säännökset uskonnon ja omantunnon vapaudesta sekä ihmisten yhdenvertaisuudesta, mutta näitä perusoikeuksia ei ole kaikilta osin toteutettu tavallisissa laeissa. Jopa perustuslain pohjana olleen hallituksen esityksen (HE 309/1993) mukaan ihmisten yhdenvertaisuudesta seuraa ”julkisen vallan käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuksellisia suuntauksia”.
Muutettavia lakeja

Suomen lainsäädännössä on seuraavanlaisia säännöksiä, jotka johtavat evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja rekisteröityjen uskontokuntien suosimiseen:

1) Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, eli niiden katsotaan olevan osa julkista valtaa. Näiden kirkkojen säännöistä päätetään laintasoisesti omissa laeissaan.

2) Evankelis-luterilainen kirkko mainitaan erikseen perustuslaissa. Sitä koskevan kirkkolain osalta eduskunta on luopunut osasta lainsäädäntövaltaansa. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia sekä sen muuttamista ja kumoamista. Tästä seuraa, että eduskunnalla ei ole valtaa päättää ilman kirkolliskokouksen ehdotusta esimerkiksi kirkollisista juhlapäivistä, jotka ovat palkallisia vapaapäiviä.

3) Evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus. Kirkon jäsenmaksun eli kirkollisveron kantamisesta huolehtii valtio ja sitä kerätään ennakonperinnässä muiden verojen yhteydessä.

4) Kirkollisverojen lisäksi evankelis-luterilainen kirkko saa myös osuuden yhteisöverosta.

Ortodoksinen kirkko saa pienen osan yhteisöveron tuotosta ja lisäksi valtiontukea. Valtio voisi tukea historiallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa suorilla avustuksilla tähän tarkoitukseen. Väestötietojärjestelmän valtio pystyy hoitamaan itse.

5) Evankelis-luterilaisen kirkon oikeutta saada osuus yhteisöverosta perustellaan osaksi myös sillä, että kirkko huolehtii hautaustoimesta myös muiden kuin jäsentensä osalta ja kirkolla on velvollisuus ylläpitää tunnustuksettomia hautausmaita. Muiden kuin kristittyjen hautaaminen kirkon hautausmaalle vastoin heidän toivettaan loukkaa heidän ihmisoikeuttaan. Tunnustuksettomien hautausmaiden ylläpito pitäisi säätää kuntien velvollisuudeksi, ja hautaustoimi voisi olla kuntien vastuulla.

6) Koululaeissa suositaan evankelis-luterilaista kirkkoa pakottamalla uskonnon opetukseen kaikki peruskoulujen ja lukioiden oppilaat, jotka ovat kirkon jäseniä. Kirkkoon kuulumattomat saavat valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon välillä, mutta kirkkoon kuuluvat eivät.

7) Kirkoille ja uskonnollisille yhdyskunnille on avioliittolaissa myönnetty vihkimisoikeus, mitä uskonnottomien yhdistykset ja rekisteröimättömät uskonnolliset yhdyskunnat eivät voi saada.

8) Rikoslain säännöksessä uskonrauhan rikkomisesta suojataan uskontoja kieltämällä jumalanpilkka. Rikoslain tulisi suojata ainoastaan ihmisiä kunnianloukkaukselta, ei uskomuksia arvostelulta.

9) Yleisradiolaissa on säännös siitä, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee tarjota hartausohjelmia.

On olemassa lukuisia muitakin lakeja, joissa valtionkirkkoja ja uskontoja suositaan. Koko lainsäädäntö pitää käydä läpi, jotta pienemmätkin epäkohdat saadaan korjattua.

Julkinen valta harjoittaa uskontoa

Evankelis-luterilaisen kirkon asemasta valtionkirkkona seuraa myös ongelma, joka ei suoranaisesti johdu laeista vaan ennemminkin perinteistä: julkisen vallan käytön yhteydessä järjestetään uskonnon harjoittamista. Eduskunta, armeija, yliopistot sekä julkiset päiväkodit ja koulut järjestävät jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia. Seurakunnat pitävät aamunavauksia kouluissa ja järjestävät päiväkodeissa uskonnollista ohjelmaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulkitsee uskonnonvapautta siten, että se sisältää oikeuden olla paljastamatta uskonnollista vakaumusta tai sellaisen puuttumista. Julkisen vallan järjestämä uskonnonharjoitus on alisteisessa asemassa olevalle painostusta osallistua siihen. Pois jääminen pakottaa henkilön paljastamaan, että hänen vakaumuksensa on erilainen.

Jotta tästä ongelmasta päästään, tulee perustuslakiin sisällyttää määräys julkisen vallan tunnustuksettomuudesta. Valtion ja kuntien olisi kaikessa toiminnassaan oltava sekulaareja ja katsomusten suhteen neutraaleja. Uskonto ja vakaumus olisi saatava pitää yksityisasiana.

Lopuksi

Hallituksen tulee ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla poistetaan kaikki kirkkojen ja uskontojen etuoikeudet ja määrätään julkinen valta tunnustuksettomaksi. Vain sellaisella lainsäädännöllä voi todellinen uskonnonvapaus ja ihmisten yhdenvertaisuus toteutua, ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämä julkisen vallankäyttäjän neutraalisuus ja puolueettomuus voidaan taata uskottavasti.

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Initiativet får ekonomiskt bidrag

Länk till redovisning av ekonomiskt bidrag (www-adress)

http://yhdenvertainensuomi.fi/?page_id=296

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi
  • Annan webbtjänst
  • Insamling i pappersform

Sammanlagt antal stödförklaringar som hittills har samlats in genom andra kanaler

Insamlarens uppskattning: 368 st.


Ansvarspersoner

Initiativtagare

Joonas Taavetti Pekkanen

Petri Mikael Karisma

Marko Tapio Lakkala

Heidi Kristiina Friman

Kaisa Johanna Robbins

Erja Kristiina Sallinen

Kimmo Kristian Laine

Arvid Saarinen

Roope Valtteri Kangas

Timo Pekka Mykrä

Jouni Uolevi Vilkka

Esa Kalevi Ylikoski

Marko Mikael Koivuniemi


Företrädare

Petri Mikael Karisma


Ersättare

Joonas Taavetti Pekkanen

Otto Ilmari Lehto

Jouni Uolevi Vilkka