Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

Liha- ja maitotuotteiden veron nostaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

23.11.2018

1 036 stödförklaringar

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 1 036

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här

Du måste identifiera dig för att kunna understöda initiativet. Efter att du har identifierat dig kan du även understöda andra initiativ. Ditt namn kommer inte att synas på Medborgarinitiativ.fi.

Läs mer om identifiering, integritetsskydd och offentlighet.

Understöd initiativ

Medborgarinitiativets titel

Liha- ja maitotuotteiden veron nostaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Datering av initiativet

23.11.2018

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

VN/6302/2018

Innehållet i initiativet

Ehdotamme lainvalmisteluun ryhtymistä liha- ja maitotuotteiden veron nostamiseksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Motiveringar

Hiilinjälkiään voi pienentää usealla eri tavalla. Yksilön kannalta yksi tärkeimmistä tavoista hillitä ilmastonmuutosta on oman ruokavalion muuttaminen.

25% maan kamarasta on karjantuotannon käytössä hiilidioksidia nielevien kasvien sijaan. Karja tuottaa myös paljon metaania, yhtä merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Ajamalla autolla 10 kilometriä tuotetaan saman verran kasvihuonekaasuja kuin yhden hampurilaisen lihatuotannossa. Maapallon kannalta parasta olisikin siirtyä kokonaan lihattomaan ruokavalioon. Välimeren ruokavalioon siirtymällä olisi puolestaan mahdollista vähentää kasvihuonekaasuja 15 prosentilla vuoteen 2050 mennessä (UC Davis / Vox.com).

Suomalaiset syövät enemmän lihaa kuin aikoihin. Luonnonvarakeskusken mukaan suomalaiset kuluttivat keskimäärin 174 kiloa nestemäisiä maitotuotteita ja noin 79 kiloa lihaa vuonna 2015. Lihan kokonaiskulutus kasvoi vuodesta 2014 noin kolme prosenttia. Eniten lisääntyi siipikarjanlihan kulutus jota syötiin vuonna 2015 seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Naudanlihan kulutus kasvoi vajaa kolme prosenttia ja sianlihan kulutus vajaa kaksi prosenttia. Myös kananmunien kulutus kasvoi. Vuonna 2015 kananmunia syötiin yli 11 kiloa henkeä kohden joka oli noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän (Luke).

"Ympäristöministeri ja Ilmatieteenlaitos järjestivät Global Warming of 1.5C -raportin tiedotustilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa maanantaina aamupäivällä.
Tiedotustilaisuuden alussa kolme asiantuntijaa listasi jättiraportin pääpointit.
Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi saada pysähtymään 1,5 asteeseen.
Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen muistutti, että maapallon ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen esiteollisesta ajasta.
– Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät jo nyt. Päästöjä on vähennettävä, että vaikutukset eivät moninaistuisi.
Korhonen kertoo, että jos ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen, puolet vähemmän ihmisiä kärsisi vedenpuutteesta verrattuna kahden asteen lämpötilannousuun.
Myös ruuantuotanto olisi turvatumpaa kuin 1,5 asteen maailmassa.
Alhaisempi lämpötilannousu suojelisi luontoa ja luonnon ekosysteemejä ja hillitsisi merenpinnan nousua.
Kahden asteen nousun toteutuessa monien lajien elinolosuhteet heikentyisivät.
– 1,5 asteessa pysyminen suojelisi satoja miljoonia ihmisiä ilmaston muutoksen haitoilta.
TT:n erikoistutkija Laura Sokka korostaa, että ilmaston lämpenemisen hillinnän on oltava nopeaa. Kuilua tavoitteiden ja toimien välillä pitää kaventaa merkittävästi.
Raportissa mainitaan eri tapoja päästä 1,5 asteen tavoitteeseen. Kaikissa skenaarioissa hiilen talteenotto on mukana.
Raportin mukaan energiaa on kulutettava vähemmän ja tehokkaammin, hiilinieluista on huolehdittava ja hiilidioksidia sidottava maaperään. Lisätään kasvisten osuutta ruuassa tulisi lisätä.
Myös teollisuuden päästöjä on vähennettävä merkittävästi.
Helsingin yliopiston professori Markku Kanninen kertoo, että ilmaston lämpenemisen hillintä 1,5 asteeseen voi edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja köyhyyden poistamista. Köyhimmät maat kärsivät ilmaston lämpenemisestä eniten.
Hänen mukaansa raportissa vaaditun muutoksen mittakaava on ennenäkemätön, ja toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa. Uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan, ja globaalit päästöt on saatava voimakkaaseen laskuun 10 vuodessa.
Vähähiiliseen energiajärjestelmiin siirtyminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta 10-15 vuoden aikana.
Lämpötilan nousun hillintätoimet on kuitenkin mitoitettava paikallisten olosuhteiden mukaan, ettei esimerkiksi maankäyttö vaaranna ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia erityisesti kehittyvissä maissa.
Toimien kiireellisyys vaihtelee alueittain ja maittain. Esimerkiksi saarivaltioiden kohtalo riippuu siitä, miten merenpinnan nousua saadaan hillittyä (Iltalehti)."


Lainsäädännöllä liha-ja maitoveron nostamiseksi valtiovalta tukee ilmastonmuutoksen pysäyttämistä/hidastamista, vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja ottaa täten vastuun antamastaan lupauksesta Pariisin ilmastosopimuksessa. Tästä syystä Suomen hallituksen tulisikin pikaisesti ryhtyä toimiin ilmaston puolesta.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä (Ympäristöministeriö).

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Inget

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi

Ansvarspersoner

Initiativtagare

Sonja Tigonen Ulkomaat


Företrädare

Sonja Tigonen Ulkomaat
sonja36@nullhotmail.com


Ersättare

Nina Tigonen Ulkomaat
tigonen@nullhotmail.com
+44(0)7818363426