Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

Reilun ruuan vero

1.9.2018

613 stödförklaringar

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 613

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här

Du måste identifiera dig för att kunna understöda initiativet. Efter att du har identifierat dig kan du även understöda andra initiativ. Ditt namn kommer inte att synas på Medborgarinitiativ.fi.

Läs mer om identifiering, integritetsskydd och offentlighet.

Understöd initiativ

Medborgarinitiativets titel

Reilun ruuan vero

Datering av initiativet

1.9.2018

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

VN/4561/2018

Innehållet i initiativet

Ehdotamme Suomen verotuslainsäädäntöä muutettavaksi niin, että kaikkien Suomessa myytävien elintarvikkeiden sekä ravintola- ja ateriapalveluiden hintaan lisätään yhden prosentin suuruinen reilun ruuan vero. Vero on tilapäinen ja se säädetään viiden vuoden määräajaksi.

Reilun ruuan vero on arvonlisäveron kaltainen kulutusvero, joka tulee ostajan maksettavaksi kaikista edellä mainituista tuotteista. Valtion tulee kohdentaa veron tuotto seuraavasti:

- 75 % veron tuotosta ohjataan suoraan ja lyhentämättömänä neljännesvuoden välein Suomeen rekisteröityneille maatalousyrittäjille heidän tuotantomääriensä suhteessa. Tuotantomäärät on laskettava kuluneen kolmen vuoden keskiarvon mukaisesti. Vasta aloittaneille ja vasta toimintaansa investoineille tiloille on luotava oma laskentatapansa.
- 25 % veron tuotosta rahastoidaan erilliseen maatalouden kriisirahastoon, josta sitä voidaan jakaa akuuteissa kriiseissä maataloustuottajien tukemiseen valtioneuvoston päätöksellä.

Vero on arvonlisäveron tapaan vähennyskelpoinen maatalousyrittäjille ja elintarvikkeiden jalostajille. Vero kohdentuisi täten kulutusketjussa niin tukkukaupan, päivittäistavarakaupan, ravintoloiden kuin kuluttajienkin maksettavaksi.

Motiveringar

Suomalainen maatalous kamppailee ennennäkemättömän kannattavuuskriisin kourissa ja maatalouden yrittäjätulo on Suomessa vaivaiset 300 miljoonaa euroa. Suomalaisten viljelijöiden tulot ovat romahtaneet ja pienentyneet viimeisen seitsemän vuoden aikana enemmän kuin missään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Syitä on useita, mutta keskeisin ongelma kohdistuu alhaisiin tuottajahintoihin, joihin syypäänä pidetään yleisesti keskittynyttä vähittäiskauppaa. Suomalaisiin tiloihin kohdistuu myös valtavasti sääntelyä ja vaatimuksia, joiden johdosta ne tuottavat maailman eettisimpiä ja ekologisimpia elintarvikkeita. Valitettavasti suomalaiset elintarvikkeet joutuvat kuitenkin lopulta kilpailemaan hinnalla ulkomaisten elintarvikkeiden kanssa, jotka eivät täytä vastaavia laatukriteereitä.

Maatalouden heikkoa kannattavuutta on jouduttu vuodesta toiseen parsimaan erilaisilla kriisipaketeilla, jotka ovat lopulta hyvin riittämätön ja huonosti akuutteihin ongelmiin vastaava keino. Myös viljelijät suhtautuvat kriisipaketteihin kriittisesti. Erillinen, pääosiltaan suoraan maataloustuottajille jaettava reilun ruuan vero tasapainottaisi tuottajien tilannetta tasaisesti, parantaisi tilojen maksuvalmiutta sekä loisi osaltaan edellytyksiä sille, että erillisistä kriisipaketeista voitaisiin luopua. Mahdollinen kriisituki voitaisiin myös tulevaisuudessa maksaa veron kautta luotavan erillisen kriisirahaston kautta, jolloin se olisi valtion budjetista irrallista tukea.

Veron fiskaaliset vaikutukset

Vero ei kuormittaisi maatalousyrittäjiä ja elintarvikkeiden jalostajia, koska se olisi heille vähennyskelpoista. Vero kohdentuisi vain tukkukaupan, päivittäistavarakaupan, ravintoloiden sekä kuluttajien maksettavaksi.

Elintarvikkeiden kulutusmenot kotitalouksilla ovat Suomessa noin 12,5 mrd euroa ja ravitsemuspalveluita hankitaan noin 6,5 mrd eurolla. Kuluttajille kohdistuva verorasitus olisi karkeasti siis noin 190 miljoonaa euroa. Vuodessa tämä tarkoittaisi jokaista suomalaista kohden 34,5 euron verorasitusta. Päivää kohden tuo verorasitus olisi 9,5 senttiä.

Tukkukaupalle, päivittäistavarakaupalle ja ravintola-alalle aiheutuvaa verorasitusta ja sitä kautta veron tuottoa on haastavampaa arvioida. Mikäli arvioimme varovaisesti katteiden olevan keskimäärin 20%, olisi tukkukaupalta kerättävä veron osuus 80 miljoonaa euroa, päivittäisvarakaupalta kerättävä veron osuus 100 miljoonaa euroa ja ravintola-alalta 52 miljoonaa euroa. Valtion ruoka-asiamiehen tulee veron säätämisen jälkeen valvoa, ettei kauppa- ja ravintola-ala kompensoi veron vaikutuksia itselleen ainoastaan korottamalla katteitaan.

Kokonaisuutena reilun ruuan veron tuotoksi voisi siis muodostua vuositasolla 422 miljoonaa euroa, josta 316,5 miljoonaa euroa jaettaisiin suoraan tuottajille ja 105,5 miljoonaa euroa rahastoitaisiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Veron palauttaminen tuottajille voisi tapahtua joko suorin tilityksin, arvonlisäveropalautuksen kautta tai näiden yhdistelmällä.

Lopuksi

Reilun ruuan verosta säätäminen olisi poikkeuksellinen ja vahva toimenpide. Sen avulla voitaisiin kuitenkin varmistaa suomalaisen maatalouden jatkuvuus sekä maamme huoltovarmuus. Suomalaisen maatalouden kriisin ratkaisemisessa oleellisinta on keskittyä tilojen kannattavuuden parantamiseen, mutta tämä ei tapahdu nopeasti. Erillinen tuottajille ohjattava ruokavero helpottaisi tilannetta ja antaisi tiloille aikaa kehittää omaa toimintaansa. Samalla on tärkeää kehittää maataloustukijärjestelmää niin kansallisesti kuin EU:n sisälläkin ymmärtäen, että mikään elinkeino ei voi perustua pelkästään valtion subventioihin.

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Inget

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi

Ansvarspersoner

Initiativtagare

Mikko Kärnä Enontekiö


Företrädare

Mikko Kärnä Enontekiö
Koppelontie 971 C 99800 Ivalo
mikko@nulllapinpuolustaja.fi
0401438941


Ersättare

Tiina-Maija Loukola Kemi
Nisulankatu 6 94100 Kemi
loukolatiina@nullgmail.com
+358451203679