Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

Kansalaisaloite muutoksista eräiden elintarvikkeiden arvonlisäverokantoihin

19.10.2018

199 stödförklaringar

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 199

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här

Du måste identifiera dig för att kunna understöda initiativet. Efter att du har identifierat dig kan du även understöda andra initiativ. Ditt namn kommer inte att synas på Medborgarinitiativ.fi.

Läs mer om identifiering, integritetsskydd och offentlighet.

Understöd initiativ

Medborgarinitiativets titel

Kansalaisaloite muutoksista eräiden elintarvikkeiden arvonlisäverokantoihin

Datering av initiativet

19.10.2018

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

VN/4405/2018

Innehållet i initiativet

Me allekirjoittaneet esitämme seuraavia muutoksia elintarvikkeiden arvonlisäverokantoihin:

1) Arvonlisävero tulisi kokonaan poistaa seuraavilta jalostamattomilta, tuoreilta elintarvikkeilta: kasvikset, juurekset, marjat, hedelmät, yrtit, maustekasvit, liha, kala sekä kananmunat. Varsinaiseksi tuotteen jalostamiseksi ei tässä katsottaisi tuoreen tuotteen leikkaamista, jauhamista tai pakkaamista.

2) Makeisten, makeiden leipomotuotteiden, jäätelöiden ja makeiden virvoitusjuomien arvonlisävero tulisi korottaa 24 %:iin. Tämän tulee koskea myös keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuja tuotteita.

Lisäksi tulisi harkita, onko muita elintarvikkeita, joiden ALV voitaisiin poistaa tai muita, joiden ALV:a pitäisi korottaa. Suurimmalla osalla elintarvikkeista ALV säilyisi muutosten jälkeenkin nykyisessä 14 %:ssa.

Motiveringar

Ruoan nykyinen arvonlisäverokanta on 14 %, mikä koskee kaikkia elintarvikkeita. Arvonlisäveron avulla olisi kuitenkin mahdollista ohjata kulutusta kansanterveyden näkökulmasta suotuisampaan suuntaan.

Jo vuosikymmeniä ravintosuosituksissa on korostettu kasvisten merkitystä terveellisen ravinnon perustana. Niiden käyttö onkin lisääntynyt, mutta ei vielä riittävästi. Suomalaiset syövät tällä hetkellä kasviksia ja hedelmiä 300 g päivässä, kun suositusten mukaan niitä tulisi syödä 500 g päivässä. Arvonlisäveron muutoksilla voitaisiin ohjata kuluttajien valintoja entistä terveellisempiin elintarvikkeisiin.

Myös liha- ja kalatuotteiden osalta tiedetään, että runsas jalostaminen ja prosessointi usein heikentävät tuotteiden ravintoarvoa. Jalosteissa on yleensä runsaasti suolaa, joka liiallisina määrinä mm. nostaa verenpainetta. Makkaroissa ja monissa muissa jalosteissa on terveydelle haitallisia nitriittejä. Liha, kala ja kananmunat ovat kuitenkin tärkeitä proteiininlähteitä ja kuuluvat ravintosuosituksiin. Jalostamattomina ne ovat osa terveellistä ravintoa.

Toisaalta suomalaiset syövät liikaa sokeria, jota saadaan erityisesti makeisista, makeista leipomotuotteista, jäätelöistä ja makeista virvoitusjuomista. Sokeri aiheuttaa suuria ongelmia väestön hampaille ja on merkittävä syy väestön liikalihavuuteen. Sokeri ei millään tavalla ole ihmiselle välttämätön ravintoaine, päinvastoin, se on merkittävä kansanterveydellinen haitta, jonka kustannuksia on kuitenkin paljon vaikeampi näyttää toteen kuin esim. alkoholin. Viimeisten 30 vuoden aikana makeisten kulutus henkeä kohti on kaksinkertaistunut n. 7 kg:sta vuodessa n. 14 kg:aan.

Myöskään keinotekoisesti makeutettuja tuotteita ei tule tässä yhteydessä suosia, koska niiden pitkäaikainen käyttö saattaa olla haitallista ja niiden oletettu apu painonhallinnassa on kiistanalainen. Lisäksi keinotekoisten makeutusaineiden käytön on todettu mahdollisesti lisäävän riskiä sairastua diabetekseen.

Makeiden ja keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden arvonlisäveron nostaminen 24 %:iin kompensoisi osaltaan myös terveellisten tuotteiden ALV:n poistoa valtiontalouden näkökulmasta. Lisäksi toteutuisi edes jonkinlainen johdonmukaisuus haitallisten tuotteiden verotuksessa. Tällä hetkellä alkoholia, tupakkaa ja bensiiniä verotetaan niiden aiheuttamien haittojen ja kustannusten takia selvästi enemmän kuin makeisia. Tämäkään veronkorotus ei vielä nostaisi makeisten verotusta samalle tasolle, mutta olisi hyvä alku ja selkeä viesti siitä, että valtiovalta haluaa edesauttaa kansalaisten hyvinvointia.

Terveellisemmin syövä kansa pysyy terveempänä, mikä vaikuttaa myös kansantalouteen, koska sairauspoissaolot, sijaiskulut, lääkekustannukset, sairaalamaksut ja tulonmenetykset pienenevät.

Toteutuessaan aloite laskisi arvonlisäverottomiksi muuttuvien tuotteiden hintoja. Yleensä hintojen laskiessa kulutuskin lisääntyy, mikä tarkoittaa myös tuotannon lisääntymistä. Täten voitaisiin saada positiivisia vaikutuksia maataloustuotantoon.

Vastaavasti aloite nostaisi epäterveellistä sokeria sisältävien tuotteiden hintoja, mikä mahdollisesti vähentäisi niiden menekkiä. Aiempi makeisten valmistevero jouduttiin lopettamaan EU:n valtiontukisääntöjen vastaisena ja kilpailua vääristävänä. Valmistevero oli sisäisesti ristiriitainen, eikä huomioinut kaikkia kilpailevia tuotteita. Siksi tämä aloite onkin syytä valmistella siten, että se ei törmää EU-säädöksiin.

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Inget

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi

Ansvarspersoner

Initiativtagare

Henri Aitakari Laitila


Företrädare

Henri Aitakari Laitila
Koissaarentie 73 23800 Laitila
henraita@nullgmail.com
0456720025


Ersättare

Lena Wiksten Pori
lenawiksten.ipu@nullgmail.com

Päivi Khleif Vaasa
Ympyrätie 3 D 20 65230 Vaasa
paivi.khleif@nullgmail.com
0405155705