Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

TASA-ARVOINEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄ KAIKILLE PALKANSAAJILLE JA YRITTÄJILLE

20.4.2018

1 294 stödförklaringar

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 1 294

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här
Insamlingen av stödförklaringar har avslutats 20.10.2018.

Medborgarinitiativets titel

TASA-ARVOINEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄ KAIKILLE PALKANSAAJILLE JA YRITTÄJILLE

Datering av initiativet

20.4.2018

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

OM 101/52/2018

Innehållet i initiativet

KANSALAISALOITE TASA-ARVOISEN ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN LUOMISESTA KAIKILLE PALKANSAAJILLE JA YRITTÄJILLE

Ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä nykyisellään asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestelmä on nykyisellään lisäksi monimutkainen ja kallis ylläpitää monine työttömyyskassaorganisaatioineen.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääseminen edellyttää nykyisin palkansaajalta toimia. Hänen pitää itse hakeutua työttömyyskassan jäseneksi tai liittyä työntekijän ammattiliittoon. Liittojen jäsenmaksut liikkuvat noin 1,0 – 2,2 % haarukassa jäsenen tuloista. Edullisimmillaan työttömyysturvan saa pelkällä työttömyyskassan (YTK) jäsenyydellä maksamalla jäsenmaksuna 100€ vuodessa.
Se, että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamiseksi pitää olla aktiivinen ja liittyä työttömyyskassan tai työntekijäliiton jäseneksi, asettaa erilaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan. Ihminen, joka on syystä tai toisesta keskivertoihmistä passiivisempi jää helposti passiivisuutensa vuoksi ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tällainen passiivinen ihminen voi olla perusterve ja työntekoon hyvinkin motivoitunut. On väärin ja ihmisiä eriarvoistavaa, jos tällainen yksilö jää ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle vain passiivisuutensa vuoksi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseksi palkansaajan on maksettava vuotuista maksua, joka vaihtelee 100 eurosta jopa 1000 – 2000 euroon vuodessa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleva ihminen voi joutua jättämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan hankkimatta sen maksullisuuden vuoksi. Ihmiset voivat joutua taloudellisesti tukalaan tilanteeseen myös ilman varsinaista omaa syytään. On väärin ja ihmisiä eriarvoistavaa, jos palkansaaja joutuu luopumaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan hankkimisesta elämässä sattuvien ei toivottujen tapahtumien aiheuttaman talousahdingon vuoksi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ei pidä olla ihmisiä eriarvoistava järjestelmä, vaan tasa-arvoinen turva vakituisen työn loppuessa jostain palkansaajasta itsestään johtumattomasta syystä.
Se, että ansiosidonnainen työttömyysturva nykyisellään pitää ostaa rahalla itselleen, eriarvoistaa työssäkäyviä suomalaisia hyvin paljon.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulisi olla taattu kaikille vakituista työtä tekeville suomalaisille, myös yrittäjille.
Vuonna 2016 työttömyyskassojen maksamat etuudet olivat yhteensä noin 2 805 miljoonaa euroa. Näistä menoista valtio rahoitti 38,9 %, työttömyysvakuutusrahasto 55,5 % ja työttömyyskassat 5,6 %.
Työttömyyskassojen maksuosuus ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen määrästä on siis noin 5,6% eli noin 160 miljoonaa
Vuonna 2016 työttömyyskassojen hallintokulut olivat yhteensä noin 86 miljoonaa euroa. Näistä menoista työttömyyskassat rahoittivat itse 73,3 %, Työttömyysvakuutusrahasto 14,6 % ja valtio 12,1 %.
Siirtämällä koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnointi työttömyysvakuutusrahastolle (tai vastaavaan koko työttömyysturvajärjestelmää hoitavaan organisaatioon) ja perimällä kaikilta palkansaajilta työttömyysvakuutusmaksua työttömyyskassojen jäsenmaksukertymää vastaavaa määrää korkeampana, saataisiin tasa-arvoinen järjestelmä rahoitetuksi, eikä yksittäisen palkansaajan kustannus työttömyysturvastaan nousisi ja uusi työttömyysturva olisi tasapuolinen kaikille palkansaajille. Yrittäjiltä perittäisiin vastaavan suuruiset maksut YEL-ansion mukaan YEL-maksujen yhteydessä.
Työssäoloehto voitaisiin pitää ennallaan 26 viikossa työsuhteen minimikestona ennen työttömäksi joutumista.

Eduskunnan tulee tehdä tarvittavat lakimuutokset ja säätää mahdolliset järjestelmään siirtymisen vaatimat uudet lait.

20.4.2018

Kunniottaen,

Tero Rekimäki
IIpo Saarinen

Motiveringar

Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä eriarvoistaa ihmisiä. Moni jää "vahingossa" ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.

Turvan piiriin pääseminen edellyttää aktiivista jäseneksi hankkiutumista ja nykyisessä järjestelmässä ihmisten vaihtelevien elämäntilanteiden ja vähäisen toiminta-aktiivisuuden vuoksi jäädään helposti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle ilman varsinaista tarkoitusta.

Työttömyysturvajärjestelmän tulisi kohdella kaikkia työtä tekeviä tasapuolisesti.

Ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää muuttamalla ja tehostamalla aloitteen mukaisesti voidaan tasa-arvoinen työttömuusturva taata kaikille.

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Inget

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi

Ansvarspersoner

Initiativtagare

Tero Rekimäki

Ilpo Saarinen


Företrädare

Tero Rekimäki


Ersättare

Antti Peltonen