Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

Susivahinkojen estäminen

25.11.2017

30 894 stödförklaringar, varav 11 270 via andra kanaler

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 19 624

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här
Insamlingen av stödförklaringar har avslutats 25.5.2018.

Medborgarinitiativets titel

Susivahinkojen estäminen

Datering av initiativet

25.11.2017

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

OM 112/52/2017

Innehållet i initiativet

Tämän kansalaisaloitteen tarkoitus on edistää ja puolustaa suomalaista kulttuuria ja suomalaiseen perinteeseen vahvasti liittyvää elämäntapaa, jota koirien avulla metsästäminen edustaa sekä edistää ja puolustaa maaseudulla asumista ja suojella uhanalaista metsäpeurakantaamme.

Suden kannanhoidolliset tavoitteet ja kannan säätely on päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. Päätökset on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita asia arkielämässä koskee.

Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua nykyistä tehokkaammin ja varmistettava susivahinkojen korvaaminen täysimääräisesti ja nopeasti. Ihmisarkuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi lainsäädännössä on selvennettävä kriteereitä sille, milloin välitön puuttuminen on mahdollista koko maassa ja erityisesti susireviirialueilla ja metsäpeuran levinneisyysalueilla.

Motiveringar

Johdanto

Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta sudet eivät saa vaarantaa ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta, uhanalaista metsäpeurakantaamme, eikä suomalaista kulttuuria ja suomalaiseen perinteeseen vahvasti liittyvää elämäntapaa, jota koirien avulla metsästäminen edustaa.

Nykytila

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 a §:n 1 momentin 1-3 kohdassa säädettyjä poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä:
1) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin kanta tai kannan tila haetulla poikkeuslupa-alueella, maakunnassa sekä koko valtakunnassa;
2) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin yksilön käyttäytyminen haetulla poikkeuslupa-alueella;
3) tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät poikkeusluvan hakuperusteeseen; ja
4) toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa.

Lupaprosessi on pääsääntöisesti liian hidas välittömästi uhkaavien vahinkojen torjumiseksi. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan hakeminen Suomen riistakeskukselta koetaan hankalaksi ja luvan saamisen kriteerit kohtuuttomiksi. Niissä tapauksissa kun poikkeuslupa on saatu, tekevät poikkeusluvan tiukat ehdot suden pyytämisen kohtuuttoman vaikeaksi.

Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan susien elinvoimaisuuden arviointi puhtaasti kansallisella tasolla on kuitenkin jossain määrin keinotekoista. Globaalisti susi ei ole uhanalainen.
Lähde, Ilkkalehti 26.10.2017

Suomessa ei ole omaa susipopulaatiota. Suomessa elää pieni läntinen osa Venäjän alueen suuresta populaatiosta.

Suomen valtio ei ole riittävän määrätietoisesti vaikuttanut Euroopan unioniin, jotta susi olisi siirretty luontodirektiivin nelosliitteestä liitteeseen viisi koko maassa.

Suden tappaminen tai vahingoittaminen on lähtökohtaisesti aina törkeä metsästysrikos. Tekijä on aina epäilty ja joutuu puolustautumaan epäilyä tai jopa syytettä vastaan, vaikka kysymyksessä olisi ollut pakottavan vaaran torjuminen. Selventämällä välittömän puuttumisen kriteerejä ja ottamalla Suomen metsästyslakiin Ruotsin metsästyslain 28 §:ää vastaava säännös voitaisiin selventää näitä tilanteita.

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Inget

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi
  • Insamling i pappersform

Sammanlagt antal stödförklaringar som hittills har samlats in genom andra kanaler

Insamlarens uppskattning: 11 270 st.


Ansvarspersoner

Initiativtagare

Pentti Isoviita


Företrädare

Pentti Isoviita


Ersättare

Esa Kukkonen