Till innehållet | Bläddra bland initiativ | Hjälp | Skriv ut

Kansalaisaloite perustuslain muuttamiseksi siten, että Suomen kansallista suvereniteettia ratkaisevasti kaventavat kansainväliset velvoitteet on alistettava aina kansanäänestykseen

16.11.2017

4 216 stödförklaringar

Stödförklaringar som samlats in genom tjänsten 4 216

Grafen visar endast de stödförklaringar som har samlats in på Medborgarinitiativ.fi. Grafen uppdateras vid dygnsskiftet.
Du kan bädda in grafen på din webbplats här
Insamlingen av stödförklaringar har avslutats 16.5.2018.

Medborgarinitiativets titel

Kansalaisaloite perustuslain muuttamiseksi siten, että Suomen kansallista suvereniteettia ratkaisevasti kaventavat kansainväliset velvoitteet on alistettava aina kansanäänestykseen

Datering av initiativet

16.11.2017

Initiativets form

Förslag om att lagberedning ska inledas

Justitieministeriets ärendenummer

OM 105/52/2017

Innehållet i initiativet

Ehdotamme, että ryhdytään lainvalmisteluun perustuslain täydentämiseksi siten, että Suomen kansallista suvereniteettia ratkaisevasti kaventavat kansainväliset velvoitteet on alistettava aina kansanäänestykseen.

Motiveringar

Kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet täydentävät edustuksellista demokratiaa.

Kansanäänestyksiä järjestetään yleensä maan suvereniteettiin liittyvissä ratkaisuissa.

Esimerkiksi Tanskassa edustuksellista demokratiaa täydentää perustuslaissa säädetty kansanäänestysjärjestelmä (folkeafstemning). Kansanäänestykset voivat olla joko neuvoa-antavia tai sitovia. Päätöksentekoa sitova kansanäänestys on järjestettävä perustuslain mukaan muun muassa Tanskan suvereniteettia rajoittavista lakiehdotuksista, tietyistä kansainvälisistä sopimuksista ja perustuslain muutoksista.

Tanskassa kansanäänestyksiä on järjestetty erityisesti liittyen maan jäsenyyteen Euroopan unionissa. Viimeisimmässä niistä kansan enemmistö hylkäsi hallituksen esittämän muutoksen yhteistyön syventämiseksi EU:n kanssa oikeus- ja sisäasioissa.

Suomen perustuslaki perustuu kansalliseen suvereniteettiin. Sen 1 §:n mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen perustuslaki ei edellytä kansanäänestysten järjestämistä kansalliseen suvereniteettiin liittyvissä ratkaisuissa. Niiden huolellinen harkinta on pyritty varmistamaan edustuksellisen demokratian keinoin.

Perustuslaissa on määrätty, kuinka suvereniteettia koskevat asiat on käsiteltävä eduskunnassa.

Perustuslain 94 §:n mukaan:

”Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Lisäksi tässä perustuslain pykälässä todetaan, että kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.

Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta on säädetty perustuslain 95 §:ssä. Voimaansaattamislain käsittelyjärjestykseen sisältyy sama määräys kuin sopimuksen hyväksymismenettelyyn.

Vaikka kansanäänestysmenettely ei sisälly Suomen perustuslakiin, sitä on käytetty kerran nimenomaan ratkaisussa, joka liittyi kansalliseen suvereniteetin kaventumiseen.

Euroopan unioniin liittymistä koskevaa sopimusta käsiteltäessä perustuslakivaliokunta hyväksyi tulkinnan, jonka mukaan eduskunta saattoi päättää siitä kiireellisenä kahden kolmasosan määräenemmistöllä sillä ehdolla, että kansan enemmistö hyväksyi sen ensin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Valiokunnan jäsenten huomattava vähemmistö edellytti sopimuksen hyväksymistä perustuslain säätämisen järjestyksessä.

Liittymissopimuksesta antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta totesi:

”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous-ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.”

Tämä tulkinta sisältyi myös kansanäänestyksen yhteydessä julkistettuun tiedotusaineistoon. Tällä oli ilmeisesti ratkaiseva vaikutus kansanäänestyksen tulokseen.

Kun Suomen siirtymisestä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuonna 1997 päätettiin, perustuslakivaliokunta hyväksyi kuitenkin valtioneuvoston esityksestä tulkinnan, jonka mukaan päätös liittymisestä oli jo tehty siinä vaiheessa, kun eduskunta hyväksyi sopimuksen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Tällä perusteella valiokunnan enemmistö hyväksyi sen, että euroalueeseen voitiin liittyä vain tiedonantomenettelyä käyttäen. Valiokunnan huomattava vähemmistö katsoi, että liittymisestä olisi tullut järjestää kansanäänestys ja että siitä olisi tullut päättää lakiehdotuksen pohjalta ja määräenemmistöä käyttäen.

On ilmeistä, että kansanäänestyksessä esitys Suomen liittymisestä euroalueeseen olisi tullut hylätyksi, kuten tapahtui myöhemmin Ruotsissa ja Tanskassa.

Suomessa kansanäänestyksen järjestäminen on ollut viimeaikoina esillä juuri kansallista suvereniteettiamme koskevien ratkaisujen yhteydessä.

Keskustelussa on tullut esiin laaja yksimielisyys siitä, että Suomen mahdollisesta liittymisestä sotilasliitto Natoon olisi järjestettävä kansanäänestys.

Toisaalta ylimmän valtiojohdon piirissä on esitetty mielipiteitä, että Suomen mukanaolo euroalueen luonnetta olennaisesti muuttavissa ratkaisuissa edellyttäisi kansanäänestyksen järjestämistä. Tällöin on viitattu yhtäältä taloudellisen yhteisvastuun lisääntymiseen ja toisaalta siihen, että päätöksentekojärjestelmä muuttuisi nykyistä enemmän ylikansalliseksi.

Heinäkuussa 2015 tehdyn kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa allekirjoitti yli 53 000 suomalaista. Aloite jätettiin eduskunnalle maaliskuussa 2016.

Sekä perustuslakivaliokunta että talousvaliokunta kuulivat asiantuntijoita. Talousvaliokunta antoi lausunnon perustuslakivaliokunnalle. Syksyllä perustuslakivaliokunnalle laadittiin mietintöluonnos ja sen käsittely aloitettiin.

Marraskuussa 2016 perustuslakivaliokunta kuitenkin päätti, että mietintöä ei laadita eikä aloitetta viedä täysistuntokäsittelyyn. Tiettävästi tämä johtui siitä, että pääministeri teki kansalaisaloitteesta hallituskysymyksen, jolloin hallituspuolueiden kansanedustajat olisivat joutuneet täysistunnossa äänestämään aloitetta vastaan.

Kokemus osoittaa, että perustuslaki ei turvaa riittävästi Suomen kansallista suvereniteettia. Sen estämättä on voitu tehdä hyvin pitkälle meneviä Suomen täysivaltaisuutta rajoittavia ja valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita vaarantavia ratkaisuja.

Perustuslaki on tulkinnanvarainen.

Kysymys on ensinnäkin siitä, mitkä velvoitteet ovat merkitykseltään niin huomattavia, että ne on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi.

Toiseksi kysymys on siitä, mitkä velvoitteet koskevat Suomen täysivaltaisuuden kannalta niin merkittävää toimivallan siirtoa, että niiden hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö.

Kolmanneksi kysymys on siitä, milloin täysivaltaisuuden kaventuminen on niin merkittävä, että tarvitaan myös kansanäänestys.

Keskustelussa esillä olleissa tapauksissa kysymys on prosessista, jossa Suomen täysivaltaisuus uhkaa kaventua vaiheittain.

Sotilaallisen liittoutumisen osalta sekä Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittäminen että yhteistyö Naton kanssa uhkaavat johtaa kansallisen täysivaltaisuuden ratkaisevaan kaventumiseen.

Euroalueella on suunnitelmia, jotka uhkaavat toteutuessaan johtaa askel askeleelta hyvin pitkälle menevään taloudelliseen yhteisvastuuseen ja myös jäsenvaltioiden talouspoliittisen ja jopa valtiollisen itsenäisyyden menettämiseen.

Perustuslakia tulisi täsmentää siten, että se varmistaa Suomen säilymisen täysivaltaisena tasavaltana. Täysivaltaisuutta tosiasiassa kaventavat velvoitteet tulee saattaa aina eduskunnan käsiteltäviksi ja merkittävät toimivallan siirrot tulee hyväksyä aina määräenemmistöllä. Lisäksi perustuslakiin tulisi ottaa määräys, että Suomen kansallista suvereniteettia ratkaisevalla tavalla kaventavat ratkaisut tulee saattaa aina kansanäänestykseen.

Valmistelun yhteydessä on selvitettävä, milloin ja kuinka kansanäänestys on järjestettävä silloin kun täysivaltaisuuden ratkaiseva kaventuminen toteutuu useiden erillisten ratkaisujen kautta.

Ekonomiskt bidrag för initiativet

Inget

Insamlingskanaler för stödförklaringar

  • Medborgarinitiativ.fi
  • Insamling i pappersform

Sammanlagt antal stödförklaringar som hittills har samlats in genom andra kanaler

Insamlarens uppskattning: 0 st.


Ansvarspersoner

Initiativtagare

Paavo Väyrynen

Sakari Linden


Företrädare

Paavo Väyrynen


Ersättare

Sakari Linden