Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Ehdotus RL : 6 : 5 (13.6.2003/515) : 2 kohdan muuttaminen (rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä) ristiriitaisen tulkinnan sekä vaikean sovellettavuuden vuoksi.

25.6.2013

37 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 37

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 25.12.2013.
Kannatusilmoitukset hävitetty 15.2.2014

Kansalaisaloitteen otsikko

Ehdotus RL : 6 : 5 (13.6.2003/515) : 2 kohdan muuttaminen (rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä) ristiriitaisen tulkinnan sekä vaikean sovellettavuuden vuoksi.

Aloitteen päiväys

25.6.2013

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 123/52/2013

Aloitteen sisältö

RL (19.12.1889/39), 6 luku (13.6.2003/515) Rangaistuksen määräämisestä, 5 § (13.6.2003/515), Koventamisperusteet, 2 kohdan muuttaminen ristiriitaisuuden sekä soveltumattomuuden vuoksi.

RL 6 : 5 (13.6.2003/515), Koventamisperusteissa säädetään että:

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja (13.5.2011/511)

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

RL 6 : 5 : Kohta 2 olisi suotavaa muuttaa sovellattaviksi esimerkiksi törkeiksi luokiteltuihin rikoksiin.

Perustelut

1. RL (19.12.1889/39) 6 luku (13.6.2003/515) rangaistuksen määräämisestä : 5 § (13.6.2003/515) koventamisperusteet, kohta 2 on suotavaa muuttaa
koska RL 6 : 5 : kohta 2 on ristiriitainen RL (19.12.1889/39) 5 luvun yrityksestä ja osallisuudesta (13.6.2003/515) : 3 § (13.6.2003/515) rikoskumppanuutta koskevan pykäkän kanssa jonka takia RL (19.12.1889/39), 17 luvun (24.7.1998/563), rikoksista yleistä järjestystä vastaan, 1 a § (21.2.2003/142) järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista säätelevä momentti on mahdoton soveltaa käytännössä.

RL 5 : 3 § (13.6.2003/515) rikoskumppanuuta koskevassa momentissa on säädetty että jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä. RL 5 : 3 § (13.6.2003/515) voidaan tulkita niin että jos
juridiset henkliöt tehtailevat yhdessä rikoksen ovat heidät tuomittava yksilöinä rikoksesta lain velvoittamalla tavalla.

2. RL 6 : 5 § (13.6.2003/515) koventamisperusteissa on säädetty että rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai

vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja (13.5.2011/511)

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

RL (19.12.1889/39) 6:5 (13.6.2003/515) 2 kohdassa on säädetty että rangaistuksen koventamisperusteita ovat rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. RL (19.12.1889/39) 6:5 (13.6.2003/515) 2 kohtaa ei sovellettu KKO:2011:41 jutussa jossa Korkeimman oikeuden ratkaisuperusteluissa mainitaan että rikoksentekijöiden huumausainerikoksille tavanomainen yhteistoiminta rikoksen tekemisessä ei sellaisenaan osoita tekijöiden järjestäytymistä rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetuksi rikollisryhmäksi. Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat keskenään järjestäytyneet mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla.

lisäksi KKO:2011:41 jutun Korkeimman oikeuden ratkaisuperusteluissa mainitaan että Suomi on joulukuussa 2000 allekirjoittanut kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (niin sanottu Palermon sopimus), joka velvoittaa säätämään rangaistavaksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen. Palermon sopimuksen johdosta muutettiin rikoslain 17 luvun 1 a §:n 1 momenttia (lailla 1372/2003).

Lisäksi KKO:2011:41 jutun Korkeimman oikeuden ratkaisuperusteluissa mainitaan että Suomi on kerrotulla tavalla sitoutunut eräisiin järjestäytyneen huumausainerikollisuuden ja muun järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseksi tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin ja ollut mukana Euroopan unionin yhteistyössä järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseksi. Rikoslakiin on nykyisen rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan säännöksen voimassa ollessa osaksi ennen sen uudistamista ja osaksi uudistamisen jälkeen otettu edellä mainittuja ja useita muita säännöksiä, joissa säädetään osallistumisesta rikollisryhmän toimintaan tai rikoksen tekemisestä rikollisryhmän jäsenenä. Esimerkiksi rikoksen tekeminen osana rikoslain 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, onko laittoman maahantulon järjestämistä (RL 17 luvun 8 a §:n 2 kohta), ihmiskauppaa (RL 25 luvun 3 a §:n 1 momentin 4 kohta) tai tulliselvitysrikosta (RL 46 luvun 8 §:n 3 kohta) pidettävä törkeänä. Samoin voidaan rikoksentekijän toimiminen huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä ottaa huomioon arvioitaessa, onko huumausainerikosta (RL 50 luvun 2 §:n 3 kohta) tai huumausainerikoksen edistämistä (RL 50 luvun 4 a §:n 1 momentti) pidettävä törkeänä. Puheena olevaa säännöstä ei kuitenkaan ole kansainvälisten sopimusten voimaansaattamisen johdosta tai Euroopan unionin yhteistyön seurauksena muutettu. Sen vuoksi kansainvälisissä sopimuksissa tai muissa edellä tarkoitetuissa asiakirjoissa esitettyjä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia määritelmiä ei sellaisinaan voida käyttää lähteinä lainkohtaa tulkittaessa. Näissä asiakirjoissa esitetyillä näkökohdilla saattaa kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa, mitkä seikat voivat osoittaa rikollisryhmän järjestäytyneisyyttä.

Kymenlaakson käräjäoikeuden, tuomiossa 13/856, asia R 12 / 2395 (annettu kansliassa 3.5.2013) mainitaan että "suurin painoarvo on annettava käsiteltävänä oleville rikoksille ja sille osoittavatko ne tekotapansa ja vakavuutensa puolesta järjestäytyneen ryhmän vakavaa rikollisuutta" lisäksi Kymenlaakson käräjäoikeus piti rikoksia "erityisen lievänä" kun kyseessä oli oluen laiton myyminen kerhotiloissa sekä katsoi että RL (19.12.1889/39) 6:5 (13.6.2003/515) 2 kohtaa ei voitu soveltaa mainitsemalla tuomiossa että rangaistuksia ei tule tässä "jutussa ankaroittaa jäsenyyden perusteella".

3. RL : 6 : 5 § (13.6.2003/515):n kohta 2 voidaan tulkita ristiriitaisesti siihen mitä määrätään RL 5 : 3 § (13.6.2003/515) :n rikoskumppanuuteen liityen. Kuten voidaan ymmärtää KKO:2011:41 jutun Korkeimman oikeuden ratkaisuperusteluissa mainittujen perusteluiden perusteella sekä Kymenlaakson käräjäoikeuden, tuomion 13/856, asia R 12 / 2395 (annettu kansliassa 3.5.2013) perusteella. Täten RL 17 : 1 a § (21.2.2003/142) ei tällä hetkellä voi soveltaa käytännössä muuta kuin neuvoa antavana ohjeistuksena.

RL 6 : 5 § (13.6.2003/515) : Kohta 2 ei suhteuta rikoksen vakavuutta RL 5 : 3 § (13.6.2003/515) rikoskumppanuuutta säätävän pykälän kanssa, käytännössä sekä teoriassa edellä mainittu tarkoittaa että rikoksen vakavuutta ei voida ottaa huomioon kun määritellään järjestäytynyttä rikollisryhmää, lisäksi määritelmällisesti sana "vakavuus" on harhaanjohtava kun verrataan sanamerkitystä "törkea" -sanaan, "vakava" voidaan käsittää suhteellisesti kun taaas "törkeä(sti)" on konkreettisempi (tarkempi) määritelmä, "törkea" -sana yhdistettynä "vakava" – sanaan samassa lauseessa antavat raskaamman painoarvon. Edellä mainitut asiat voi todeta KKO:2011:41 päätöslauselmasta sekä Kymenlaakson käräjäoikeuden, tuomiossa 13/856, asia R 12 / 2395 (annettu kansliassa 3.5.2013).

4. RL 6 : 5 § (13.6.2003/515) : Kohta 2 muuttamalla edellämainituin perustein voi yteiskuntatappiot vähentyä uudelleen kohdistamalla yhteiskunnallisia resursseja. Tällä hetkellä viranomaisten resursseja ei käytetä kohdennetusti koska lait joita ei voida soveltaa käytännössä eikä teoriassa vievät yhteiskunnan resursseja.


Esimerkki aiheeseen liityen:

Alaikäisten henkilöiden tehdessä yhteistuumin rikoksen, tuovat laivalta tupakkaa ja myyvät tupakat, tulisi A) ilmoittaa viranomaisille laittomasta verotuloista, B) ovat järjestäytyneitä rikollisia. Toinen esimerkki on että jos ryhmä (juriidisia) henkilöitä tuo tuhansia litroja olutta maahan ja myy ne edelleen, he toimisivat tahallaan törkeästi ("vakavasti") ryhmittymänä mutta, heitä ei voida tuomita järjeststäytyneeseen rikollisryhmään kuuliuvaksi koska RL 5 : 3 § (13.6.2003/515) : Rikoskumppanuutta koksevassa momentissa säädetään että jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin yksilönä rikoksentekijänä rikoksesta jotka ovat tehneet yhteistuumin, ei ryhmässä, kun taas riistiriitaisesti RL 6 : 5 § (13.6.2003/515) : Koventamisperusteita koskevassa 2 kohdassa säädetään että rangaistuksen koventamisperusteisiin kuuluu rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä, jota ei voi soveltaa koska RL 5 : 3 § (13.6.2003/515):ssä säädetään että jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin yksilöinä.

Edellämainitussa esimerkissä mainitaan alaikäiset henkilöt, keskustelun ja milipiteiden herättämiseksi.

Selvästi se että rikoksentekijät tuomittaisiin yksilönä ei ole ongelma vaan, RL 6 : 5 : 2 kohdan jossa säädetään rikoksen tekemistä vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä, sekä RL 5 : 3 §:n rikoskumppanuutta säätävän momentin konkreettinen soveltuvuusongelma/vaikeus käytännönläheisesti (tai edes teoreettisesti), kuten edellä mainituista esimerkistä käy ilmi. Tästä johtuen sopii RL 17 : 1 a § (21.2.2003/142) Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista säätävä momentti, sovellettavaksi ainoastaan suuntaa-antavana määritelmänä.

On suotavaa että hallitus keskustelisi RL 17 : 1 a § (21.2.2003/142) järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista säätävän momentin sekä RL 6 : 5 : 2 kohdan jossa säädetään koventamisperusteista rikoksen tekemistä vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä, sekä demokraattisista perusteista että tarpeellisuudesta, esimerkiksi voiko juriidisen henkilön joka toimii ryhmässä mutta, ei ole tuomittu rikoksesta tai voiko vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä koventaa rangaistusta siten miten säädetään RL 6 : 5 : 2 kohdassa verrataen esim. siihen mitä säädetään RL 5 : 3 momentissa.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Arthur Kauko


Edustajat

Arthur Kauko


Varaedustajat

Asko Kauko