Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Lakiehdotus turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan poistamisesta

20.12.2012

2 823 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 2 823

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 20.6.2013.
Kannatusilmoitukset hävitetty 10.9.2015

Kansalaisaloitteen otsikko

Lakiehdotus turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan poistamisesta

Aloitteen päiväys

20.12.2012

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero

OM 21/52/2012

Aloitteen sisältö

LAKI KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA HAKEVAN VASTAANOTOSTA ANNETUN LAIN 17.6.2011/746 MUUTTAMISESTA

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

3 LUKU
VASTAANOTTOPALVELUT

13 §
VASTAANOTTOPALVELUT

Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava rekisteröidään.

Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta siten kuin tässä luvussa säädetään. Vastaanottopalveluina järjestetään myös ateriat tai ruokatarvikkeet sekä välttämättömät vaate-, hygienia- ja muut tarvittavat hyödykkeet.

Ilman huoltajaa oleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasuntoloissa järjestetään täysi ylläpito.

14 §
VASTAANOTTOPALVELUN SAAJA

Vastaanottopalveluja annetaan kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle.

Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteella oleskeluluvan saaneelle ja tilapäistä suojelua saaneelle, jolle on myönnetty jatkuva oleskelulupa, voidaan antaa vastaanottopalveluja kohtuullinen aika. Tällaisena kohtuullisena aikana on pidettävä enintään kuutta kuukautta.

Vastaanottopalveluja saaneelle ulkomaalaiselle annetaan oleskeluluvan epäämisen tai tilapäisen suojelun lakkaamisen jälkeen vastaanottopalveluja siihen saakka, kunnes hänet on poistettu maasta. Kansainvälistä suojelua hakeva, jonka on todettu olevan Euroopan unionin jäsenvaltion taikka Islannin, Liechtensteinin, Norjan, Sveitsin tai muun turvallisena pidettävän, kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa kunnioittavan maan kansalainen, ei ole oikeutettu tässä laissa säädettyihin vastaanottopalveluihin. Valtioneuvosto vahvistaa asetuksella ne maat, joita on pidettävä tässä laissa tarkoitettuina turvallisina, kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa kunnioittavina maina.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun valtion kansalaiselle, joka on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevan kielteisen päätöksen, on annettava kohtuullinen aika maasta poistumiseen, kuitenkin enintään 7 vrk, jonka jälkeen poliisin tulee viipymättä poistaa hänet maasta, ellei viivytykselle ole olemassa erittäin painavia syitä. Tällaisina syinä on pidettävä maasta poistettavan heikkoa terveydentilaa tai muuta siihen rinnastettavaa erittäin painavaa syytä. Maasta poistumisen estyessä edellä kerrottujen erittäin painavien syiden vuoksi tulee henkilö ottaa ulkomaalaislain (301/2004) 121 § perusteella säilöön sekä järjestää hänelle tarvittavat terveydenhoito- tai muut välttämättömät palvelut maasta poistamisen estävien syiden poistamiseksi. Tällaisten syiden lakattua olemasta tulee poliisin viipymättä poistaa kyseinen henkilö maasta.

3 LUKU
19 §
VASTAANOTTORAHA

19 § on kumottu L:llä.

20 §
VASTAANOTTORAHAN MÄÄRÄ

20 § on kumottu L:llä.

21 §,
KÄYTTÖRAHA

21 § on kumottu L:llä.

22 §,
VASTAANOTTO- JA KÄYTTÖRAHAN TARKISTAMINEN

22 § on kumottu L:llä.

23 §
VASTAANOTTO- JA KÄYTTÖRAHAN MYÖNTÄMINEN JA TAKAISINPERIMINEN

23 § on kumottu L:llä.

24 §
ULOSOTTO- JA SIIRTOKIELTO

24 § on kumottu L:llä.

4 LUKU
IHMISKAUPAN UHRIN AUTTAMINEN

Ihmiskaupan uhreille voidaan järjestää palveluja ja tukitoimia, joihin voi sisältyä oikeudellista ja muuta neuvontaa, kriisiapua, sosiaali- ja terveyspalveluja, tulkki- ja käännöspalveluja sekä muita tukipalveluja, majoitus tai asuminen ja muu tarpeellinen huolenpito sekä turvallisen paluun tukeminen. Palveluja ja tukitoimia annettaessa tulee ottaa huomioon ihmiskaupan uhrin iästä, turvattomasta asemasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä tilasta johtuvat erityistarpeet ja sekä ihmiskaupan uhrin että palveluja ja tukitoimia järjestävän henkilöstön turvallisuus.

6 LUKU
VASTAANOTON ASIAKASREKISTERIIN TALLETETTAVAT TIEDOT

Vastaanoton asiakasrekisteriin saa tallettaa 45 §:ssä mainittujen henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä asia- tai asiakasnumeron, nimet, sukupuolen, syntymäajan, -paikan ja -maan, henkilötunnuksen ja ulkomaisen henkilönumeron tai muun ulkomaisen henkilön yksilöimiseksi annetun tunnuksen, kansalaisuustiedot sekä tiedot siviilisäädystä ja perhesuhteista. Rekisteriin saa tämän lisäksi tallettaa tietoja, jotka koskevat rekisteröidyn:

1) majoittumista;
2) terveydentilaa;
3) kielitaitoa, koulutusta, ammattitaitoa ja työkokemusta;
4) kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevaan hakemukseen liittyviä vastaanottopalvelujen järjestämiseksi tarpeellisia tietoja.

9 LUKU
VOIMAANTULOSÄÄDÖKSET

Tämä laki tulee voimaan __. päivänä _-kuuta 20__

Tällä lailla muutetaan 17. päivänä kesäkuuta 2011 annettua lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Perustelut

KESKEISET MUUTOKSET

1) Turvapaikkaa tai kansainvälistä suojelua hakevalle ei jatkossa enää makseta rahallisia avustuksia, vaan he saavat välttämättömät ruoat/ruokatarvikkeet, vaate-, hygienia- sekä muut tarvittavat tuotteet ja palvelut suoraan vastaanottokeskuksesta.

2) EU- ja muista turvallisista maista tuleville turvapaikanhakijoille annetaan välittömästi kielteinen päätös, heidät poistetaan maasta mahdollisimman nopeasti eikä heitä oteta vastaanottopalvelujen piiriin.

3) Kielteisen päätöksen saaneet poistetaan maasta jo 7 vrk:n kuluttua kielteisen päätöksen saamisesta nykyisen 30 vrk:n sijaan.

YLEISPERUSTELUT JA LAKIMUUTOKSEN TARKOITUS

Lakimuutoksen tarkoituksena on karsia pois sellaisten hakijoiden hakemukset, jotka eivät täytä Geneven pakolaissopimuksen pakolaisille antamaa määritelmää eivätkä siten ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Lakimuutoksen tarkoituksena on paitsi säästää valtiolle ja kunnille turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia, myös huolehtia siitä, että ne turvapaikanhakijat, jotka todella ovat Geneven pakolaissopimuksen määritelmän mukaisia pakolaisia, saavat tarvitsemaansa kansainvälistä suojelua ilman tarpeetonta viivytystä.

Geneven pakolaissopimus luotiin vuonna 1951 ja sen lisäpöytäkirja vuonna 1967. Pakolaissopimuksen mukaan esimerkiksi sota, köyhyys, nälänhätä tai ympäristö- ja luonnonkatastorofit eivät ole pakolaisuuteen oikeuttavia syitä - eikä niistä sellaisia tule keinotekoisesti myöskään tehdä. Suomi ratifioi Geneven sopimuksen 10.10.1968 ja se tuli voimaan 8.1.1969.

Turvapaikkajärjestelmä luotiin alunperin antamaan turvaa sellaisille, jotka joutuvat pakenemaan kotimaastaan rodun, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskunnallisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Turvapaikan hakemisesta on kuitenkin tullut yhä kasvava elintasosiirtolaisuuden väylä, vaikka aseelliset selkkaukset, joissa kuolee vuosittain vähintään 1000 ihmistä, ovat tilastokeskuksen mukaan vähentyneet 78 % vuodesta 1988 alkaen. Esimerkiksi 1950-luvulla sotilaallisessa selkkauksessa kuoli keskimäärin 10 000 henkeä konfliktia kohti, kun 2000-luvulla vastaava lukumäärä on 1 000 henkeä konfliktia kohti. Sota, aseelliset selkkaukset, kotimaan huono turvallisuustilanne tai siellä vallitseva ympäristö- tai luonnonkatastrofi eivät sellaisenaan kuitenkaan ole peruste kansainvälisen suojelun myöntämiselle, vaan syynä tulee olla kotimaassa koettu henkilökohtainen vaino esimerkiksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskunnallisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Näistä säännöistä Suomi on lipsunut, vaikka pakolaispolitiikan lähtökohtana tulisi olla kansainväliset sopimukset ja niiden noudattaminen. Geneven pakolaissopimuksen lisäpöytäkirjoineen tulisi olla Suomen pakolaispolitiikan kulmakivi.

Myös kiintiöpakolaisten valinnassa tulisi soveltuvin osin painottaa Geneven pakolaissopimuksen mukaisia kriteerejä.

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea leikattiin edellisen kerran vuonna 2010 ja tuolloin sen nimi muutettiin vastaanottorahaksi. Toimeentulotuen leikkaus vähensi turvapaikanhakijoiden määrää kolmanneksella vuonna 2010 ja neljänneksellä vuonna 2011 verrattuna huippuvuoteen 2009, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa 5988 henkeä.

Turvapaikanhakijoiden määrän kehitys vuosina 1997-2011

1997 973
1998 1271
1999 3106
2000 3170
2001 1651
2002 3443
2003 3221
2004 3861
2005 3574
2006 2324
2007 1505
2008 4035
2009 5988
2010 4018
2011 3088

"Pudotuksesta" huolimatta hakijoiden määrä on kuitenkin pysyvästi kaksin- tai jopa viisinkertaistunut vuosien 1997-2011 välillä, vaikka aseelliset selkkaukset ovat maailmanlaajuisesti vähentyneet verrattuna esimerkiksi toisen maailmansoidan jälkeiseen tilanteeseen.

Turvapaikanhakijoille maksettavat avustukset vuonna 2011:

Yksinasuva/yksinhuoltaja: 302,16 €/kk
Muu aikuinen: 255,28 €/kk
Perheen kanssa asuva lapsi: 192,76 €/kk

Ateriapalvelut tarjoava vastaanottokeskus:

Yksinasuva/yksinhuoltaja: 88,57 €/kk
Muu aikuinen: 72,94 €/kk
Perheen kanssa asuva lapsi: 57,31 €/kk.

Yksintulleen alaikäisen käyttöraha:

Alle 16-vuotias: 26,05 €/kk
16-17-vuotias: 46,89 €/kk

Turvapaikkapäätökset vuonna 2011:

1) Myönteiset päätökset eriteltyinä:

Turvapaikka: 169
Toissijainen suojelu: 714
Humanitäärinen suojelu: 143
Muu peruste: 245

Myönteiset yhteensä: 1271

2) Kielteiset päätökset eriteltyinä:

Muu kielteinen: 650
Turvallinen alkuperämaa: 66
Dublin: 766
Ilmeisen perusteeton: 408

Kielteiset yhteensä: 1890

Rauenneita: 406

Päätökset yhteensä: 3567

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Risto Mutanen


Edustajat

Asta Tuominen


Varaedustajat

Junes Lokka