Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kansalaisaloite eduskunnalle kansalaisten turvallisuuden ja elinkeinon takaamiseksi haja-asutusalueilla sekä syrjäseuduilla suurpetojen ja haittaeläimien varalle

23.11.2018

304 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 304

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloite eduskunnalle kansalaisten turvallisuuden ja elinkeinon takaamiseksi haja-asutusalueilla sekä syrjäseuduilla suurpetojen ja haittaeläimien varalle

Aloitteen päiväys

23.11.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

VN/6158/2018

Aloitteen sisältö

Kansalaisaloite eduskunnalle kansalaisten turvallisuuden ja elinkeinon takaamiseksi haja-asutusalueilla sekä syrjäseuduilla.
Aloitteen allekirjoittaneet kansalaiset ehdottavat lakimuutoksia koskien suurpetoja ja niiden metsästystä sekä suojelua.
Perustuslaki on rakennuttu niin että jokainen kansalainen voi elää, olla, harrastaa elinkeinotoimintaa turvallisesti. Ilman että tarvitsee pelätä ulkoisia vaaroja, olivat ne sitten ihmisten tai eläimien aiheuttamien tai aikaansaamina.
Luonnonsuojelulaki on rakennettu niin että luonnonvaraiset eläimet ja kasvit pystyvät elämään ja kasvaa ilman että niiden tulevaisuus olisi turvattuna.
Metsästyslaki on puolestaan rakennettu niin että se pyrkii tasapainottamaan näiden kahden lain välistä eroa.
Muutos, lisäys lakiin tulee rakentaa niin että jo olemassa olevat perustus-, metsästys- ja luonnonsuojelulailliset asianhaarat toimivat perustana, mutta kuitenkin niin että poikkeamat voidaan huomioida ja määritellä niin että milloin suurpedosta / suurpetoyksilöstä tulee haittaeläin jolloin se on lain voimaisesti mahdollista lopettaa. Tässä tulisi huomioida eritoten asian haarat jotka on nostettu esille Perustuslaki 6§, 7§, 9§, 18§, Metsästyslaki 19§, 38§, 41a§, 38§ ja huomioitavana on myös suomenluonnonsuojeluliiton lauselman” Suotuisan suojelun tasolla tarkoitetaan sellaista pienintä parimäärää, joka riittää säilyttämään lajin ilman välitöntä häviämisvaaraa alueella” Ja Luonnondirektiivi 16 artikala 1, josta eritoten kohta3c. Sekä tulee huomioida niin sanotut Force Major tilanteet jossa tilanteessa ei ole mahdollista hakea erillislupaa viranomaiselta.
Suurpetojen paikka elää ja vaikuttaa on luonnossa. Petoeläimelle normaalia ja hyväksyttävää toimintaa ei ole asettua pitämään reviiriään taajama-alueille, ihmisten pihapiireihin haja-asutusalueelle vahingoittaen yleistä turvallisuutta, luoden pelon sekaista hysteriaa ja paniikkia sekä tuhoten toisten elinkeinon harjoittamismahdollisuudet sekä riistäen henkiä lemmikeiltä tai tuotantoeläimiltä.

Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa seuraavanlaisia lisäyksiä Lakiin/ asetukseen:
- Toistuvasti vieraileva tai uhkaavasti käyttäytyvä suurpeto saadaan lopettaa asuinrakennuksen välittömässä /pihapiirin läheisyydessä, mukaan lukien tuotantotilat kuten mm karjojen laitumet, mehiläistarhat
- Suurpeto joka käytöksellä on aiheuttava taloudellista vahinkoa tai on toistuvasti aiheuttanut taloudellista vahinkoa tulee voida lopettaa vaarallisena ja haitallisena yksilönä.
- Suurpeto joka on aiheuttava vaaraa metsästys tilanteessa metsästäjälle, metsästysseurueelle tai metsästys koiralle tulee voida lopettaa. Itsepuolustuksen nojalla. Tällaisia tilanteita olisi mm. suurpedon hyökkääminen kimppuun tai suurpedon jäljittäessä, jahdatessa tai piirittäessä metsästyskoiraa
Asian muuttaminen katsotaan tärkeäksi päätökseksi kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, tällä pyritään takaamaan sitä että jokainen voi asua kotonaan, kulkea koulu- ja työmatkat turvallisesti riippumatta siitä missä asuu, antaa metsästäjille mahdollisuuden suorittaa turvallisemmin riistanhoitoa johon luentaan mukaan myös SRVA toiminta.
Samalla asetetaan yleiset, yhteneväiset ja hyväksyttävät rajat eläinten toimintaan. Mikä niille on hyväksyttävää käytöstä. Tällä tarkoitetaan mm. kotirauhanpiiriin kuuluvat seikat, ( oleskelu pihalla, ja sen välittömässä läheisyydessä, työ/ koulumatkat, lemmikki/ tuotantoeläimet ja niiden pitopaikat mukaan lukien laitumet/tarhat.).
Nykyisellään karhu saa lopetusluvan tuhottuaan toistuvasti mehiläistarhoja, aiheuttaen taloudellista vahinkoa karja/porotaloudelle tai aiheuttaen turvattomuudentunnetta haja-asutusalueella, lemmikki koira saa lopetusluvat hyökättyään ihmisen tai aiheuttaen taloudellista tappiota karja tai porotaloudelle, mutta esimerkiksi susi/susilaumaan ei kohdella/ käsitellä lainpuitteissa kun muita eläimiä vaikka se aiheuttaisi pelkotiloja, taloudellisia vahinkoja karja- ja porotaloudelle, surmaten metsästys-/ paimen-/ seurapiirikoiria
Lain/ asetuksen muutoksen tarkoituksena ei ole tietyn lajin systemaattinen vainoaminen vaan tarkoitus poistaa häiritsevät ja uhkaavat yksilöt ja palauttaa tietty arvovalta/ kunnioitus luonnon ja ihmisen välille.

Perustelut

Luontodirektiivin 16 artiklan mukaiset poikkeusperusteet
Luontodirektiivin 16(1) artiklan tarkoittamia poikkeusperusteita sovelletaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevaan rajoitukseen, normaaleihin lajirauhoitussäännöksiin sekä vaihdantaa koskevaan rajoitukseen, jos kyse on luontodirektiivin liitteessä IV mainituista lajeista. Poikkeuksen voi myöntää, jos:
1. Muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, ja
2. poikkeus ei haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, ja
3. poikkeamisen perusteena on jokin seuraavista syistä
a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja luontotyypin säilyttäminen;
c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskeva tai muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle;
d) näiden lajien tutkimus- ja koulutus, uudelleensijoittamis- ja uudelleenistuttamistarkoitus ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavat lisääntymistoimenpiteet, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lisääminen;
e) tarkoin valvotuissa oloissa tapahtuva valikoitu ja rajoitettu kyseisten lajien yksilöiden ottaminen ja hallussapito kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa.

Perustuslaki 6 § ( Yhdenvertaisuus )
1.Momentti: Sisältää yhdenvertaisuuslausekkeen. Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate. Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyllä edellytetään lähtökohtaisesti samanlaista kohtelua muun muassa asuinpaikkaan katsomatta. Pelkkää maantieteellistä kriteeriä ei voida pitää hyväksyttävänä erotteluperusteena perusoikeusjärjestelmässä.

Perustuslaki 7§ ( Oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen )henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteenekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen
1.Momentti: Joka sisältää säännöksen oikeudesta elämään samoin kuin säännökset oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, jolla suojataan ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan
3.Momentti: momentissa järjestelyä, jolla jotakuta kielletään tai estetään poistumasta hänelle määrätystä hyvin rajatusta olinpaikasta. Ihmisen sulkeminen lukittuun tilaan tämän omasta tahdosta riippumatta on momentissa tarkoitettu vapaudenriisto. Myös tätä lievempää toimenpidettä voidaan pitää vapaudenriistona, jos vapauden rajoitus kestonsa, asteensa ja aikaansaamansa sosiaalisten suhteiden estymisen vuoksi rinnastuu lukittuun tilaan
Perustuslaki 9§ ( Liikkumisvapaus )
1.Momentti: Joka sisältää yleissäännöksen maan sisäisestä liikkumisvapaudesta ja oikeudesta valita asuinpaikka
Perustuslaki 18§ ( Oikeus työhön ja elinkeinon vapaus )
Säännöksellä on tarkoitus vahvistaa jokaisen oikeus hankkia toimeentulonsa työllä, ammatilla tai elinkeinolla, niiltä osin kun laki sen sallii
Metsästyslaki 19§ (Metsästys poikkeuksellisissa olosuhteissa)
Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, maa- ja metsätalousministeriö voi päättää, että eläintautien ehkäisemiseksi tai muista terveydellisistä syistä taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan omaisuutta uhkaavan vahingon torjumiseksi saa määrättyä riistaeläintä metsästää tietyllä alueella määrättynä aikana ilman alueeseen kohdistuvaa metsästysoikeutta.
Metsästyslaki 38§ ( Metsästyksen rajoittaminen )

Jos riistaeläinlajin kanta heikkenee pysyvästi tai tilapäisesti lajin esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästystä rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan. Riistaeläinlajin metsästystä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää myös, jos tavoiteltava riistaeläinlajin leviäminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Metsästyksen rajoittaminen voi tarkoittaa myös velvoitetta merkitä saalis tunnistemerkillä.
Rajoitus tai kielto voi olla voimassa korkeintaan kolme vuotta. Jos riistaeläinlajin kanta voimistuu elinvoimaiseksi, rajoitus tai kielto tulee kumota ennen määräajan päättymistä.
Rajoitus tai kielto voi olla:
1) alueellinen;
2) ajallinen;
3) saaliseläimen sukupuolta koskeva;
4) metsästäjäkohtainen saaliskiintiö; tai
5) pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää koskeva.
Rajoituksesta, kiellosta tai tunnistemerkistä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön on kuultava ennen asetuksen antamista niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joiden toiminta-aluetta rajoitus tai kielto koskee
Metsästyslaki 41a§ ( Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluville )
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen:
1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;
2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi;
3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai
4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi.
Edellä 1 momentin nojalla saaliiksi saatu susi, karhu, saukko, ilves ja ahma kuuluvat valtiolle ja ne on toimitettava riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitoksen tulee hävittää riistaeläin, luovuttaa se yleishyödylliseen tarkoitukseen tai myydä valtion lukuun.
Sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää myös tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu rauhoituksesta poikkeaminen voidaan järjestää poronhoitoalueella myös maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määritellyn alueellisen kiintiön nojalla. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin kiintiön myöntämisen edellytyksistä ja alueellisen kiintiön nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta. Suomen riistakeskus vastaa alueellisen kiintiön nojalla sallitun rauhoituksesta poikkeamisen seurannasta.
Metsästyslaki 48§ (Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamaton eläin )
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.
Oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin on myös rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos rauhoittamaton eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä, sekä metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella, jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta johdu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maa- ja metsätalousministeriö voi päättää, että eläintautien ehkäisemiseksi, muista terveydellisistä syistä, yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan omaisuutta uhkaavan vahingon torjumiseksi määrätyn rauhoittamattoman eläimen saa pyydystää tai tappaa tietyllä alueella määrättynä aikana ilman alueen tai rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa.
SUOMENLUONNON SUOJELULIITTO ( Suotuisa Suojelu )
Suotuisan suojelun tasolla tarkoitetaan sellaista pienintä parimäärää, joka riittää säilyttämään lajin ilman välitöntä häviämisvaaraa alueella

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Petri Pekkanen Vihti


Edustajat

Petri Pekkanen Vihti
Lusilantie 389B
pekkanen79@nullgmail.com
0406612341


Varaedustajat

Heikki Jääskeläinen Pielavesi
kennelussakan@nullgmail.com