Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Maksuton ja kansantaloudellisesti edullisin terveydenhuoltojärjestelmä, jossa kilpailu ja valinnanvapaus toteutuvat täysimittaisesti

19.10.2018

20 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 20

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla esitäytetyllä lomakkeella.

Kansalaisaloitteen otsikko

Maksuton ja kansantaloudellisesti edullisin terveydenhuoltojärjestelmä, jossa kilpailu ja valinnanvapaus toteutuvat täysimittaisesti

Aloitteen päiväys

19.10.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

VN/5481/2018

Aloitteen sisältö

Ehdotamme, että eduskunta ryhtyy valmistelemaan lakia valtion kokonaan rahoittaman yhdennetyn ja pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän toteuttamiseksi. Pelkistämisellä tarkoitetaan, että terveydenhuollossa ja sen hallinnossa vain oleelliset rakenteet säilytetään ja maksuliikenne hoidetaan verotuksen välityksellä. Yhdentämisellä puolestaan tarkoitetaan, että julkisen terveydenhuollon potilas-, työterveys-, mielenterveys-, hammas- ja lääkehuolto toimivat yhtenä kokonaisuutena. Valtiontalouden tai yksittäisten toimintayksiköiden kustannustehokkuuden sijaan terveydenhuollon rakenteet ja toiminta optimoidaan kansantaloudellisen kustannustehokkuuden pohjalta. Halutessaan kansalaiset voivat vaihtoehtoisesti kirjautua myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Sosiaalihuolto jää neuvontaa lukuun ottamatta kuntien vastuulle.
Julkinen terveydenhuolto on maksuton. Yksityiseen terveydenhuoltoon kirjautuneet maksavat kulunsa ensin itse, mutta ne korvataan verotuksessa niin, että yksityiselle puolelle maksetut ikäryhmittäiset mediaanikorvaukset vastaavat julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Julkinen ja yksityinen terveydenhuolto erotetaan selkeästi toisistaan.

Perustelut

Terveydenhuollon maksuttomuus

Helsingissä tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida, että julkisen puolen nykyisillä käyntimäärillä laskutusbyrokratian poistaminen säästää kaikkine sivuvaikutuksineen noin miljardi euroa vuodessa. Verotuksessa terveydenhuollon kustannukset jakautuvat automaattisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ilman Kelan, sosiaalitoimen tai verottajan toimesta tehtäviä kompensointeja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä. Terveyskeskuksista 1970-1980-luvuilla saatujen kokemusten mukaan käyntimäärien lisääntyminen jäisi saavutettaviin säästöihin ja terveyshyötyihin verrattuna marginaaliseksi.
Verotus on valmis instrumentti, jonka avulla terveydenhuollon rahaliikenne voidaan minimoida mahdollisimman vaivattomaksi. Myös yksityiseen terveydenhuoltoon veropohjainen rahoitus on hallituksen esittämää kapitaatiorahoitusta selkeämpi ja kustannuksiltaan ylivoimaisesti edullisempi. Se ei jätä mitään mahdollisuuksia keinotteluun (esimerkiksi työterveyshuollon ja terveysvakuutusten kanssa päällekkäiset kapitaatiokorvaukset, mahdollinen ali- tai ylihoito tai julkisen terveydenhuollon hyväksikäyttö).
Yksinkertaisimmassa ja taloudellisimmassa perusmuodossaan veropohjainen rahoitus mahdollistaa yksityisen hoidon kansalaisille, joilla on varaa maksaa se ensin itse. Koska hoito on periaatteessa aina samantasoista, ja koska myös julkisen puolen sisällä on valinnanvapaus, yksityinen perusterveydenhuolto tuskin tarjoaisi sellaista lisäarvoa, että sen monimutkaisempi ulottaminen olisi perusteltua myös varattomille. Mikäli näin kuitenkin haluttaisiin tehdä, yksityisillä terveydenhuoltoyrityksillä tuskin olisi vaikeuksia luotottaa palvelujaan enintään keskimääräiseen veroverovähennyssummaan saakka, jonka verottaja voisi maksaa niille suoraan.

Kokoaikainen kilpailu ja täydellinen valinnanvapaus

Kansalaiset valitsevat joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon vuodeksi kerrallaan. Koska molempien asiakkaat saavat terveydenhoitoonsa keskimäärin saman ikäluokittaisen rahasumman, niiden välisestä kilpailusta tulee aidosti tasapuolinen. Yksityisen terveydenhuollon rahan ollessa aina vastikkeellista ja sen kulkiessa asiakkaan kautta, yritysten välinen kilpailu on kokoaikaista ja se voi kohdistua vaikkapa jokaiseen yksittäiseen palveluun. Tällöin myös pienillä palveluntuottajilla on mahdollisuuksia liiketoimintaan. Myös julkisen terveydenhuollon asiakas voi milloin tahansa valita minkä tahansa perusterveydenhuollon yksikön tarjoaman palvelun ilman byrokraattista sitoutumista yksittäiseen hoitopaikkaan.

Kannustimet

Vaikka yksityisillä palveluntuottajilla mahdollisimman suuri voitto on keskeisin kannustin, veropohjaisessa korvausmallissa ei tästä voi syntyä oleellista ristiriitaa yhteiskunnan etujen suhteen, sillä julkisen puolen asiakkaiden keskitason ylittäviä terveyskuluja ei verotuksessa korvata. Heillä on siis vapaus hankkia terveyspalveluja aivan mielensä ja varojensa mukaan olipa niille lääketieteellistä perustetta tai ei. Kuitenkin tietoisuus korvausten rajallisuudesta toimii tarpeettoman palvelujen käytön vähentämisen kannustimena. Julkisella puolella vastaava kannustin voisi olla sopivan kokoinen verovähennys tai palkkio, jos terveydenhoitokulut jäävät tietyn summan alapuolelle. Myös julkisen puolen toimintayksiköille voidaan määritellä kannustimia esimerkiksi kustannustehokkuuden ja yksinkertaisten suoritteiden (esim. hoitoonpääsyajat) mukaan niin, että vaikkapa koko maan mediaania parempiin suorituksiin yltäneiden yksiköiden henkilökunnan palkkoihin voitaisiin myöntää tietty asteittain (vaikkapa 1, 2 ja 3 %) nouseva korotus. Sopivin kriteerein mitoitettuja kannustimia ei voida pitää lisäkustannuksina, koska ne liittyvät kohonneeseen tuottavuuteen.

Lääkejakeluketjun oikaisu

Historiallisia syitä, jotka johtivat potilas- ja lääkehuollon eriytymiseen, ei enää ole, joten lääkejakeluketju kannattaa oikaista ja yhdentää muuhun terveydenhuoltoon markkinatalouden tehokkaiksi osoittautuneiden käytäntöjen mukaisesti. Se tarkoittaa, että valtion lääkelaitos hankkii reseptilääkkeet lääketehtailta ja jakaa ne maksutta ja ilman välikäsiä julkisen terveydenhuollon potilaille. Apteekit voisivat hankkia lääkkeet valinnanvapausasiakkaille joko valtion lääkelaitokselta tai valitsemaltaan muulta toimittajalta ja määrittelisivät hinnat itse.
Lääkkeiden jakelu tapahtuu potilaiden terveyskeskus- ja sairaalakäyntien yhteydessä ilman erillistä jakeluorganisaatiota (apteekkeja). Samalla saavutetaan muitakin merkittäviä järkeistyksiä. Lääkkeet voidaan hankkia jopa vuosittaisen tarpeen mukaisina erinä ja ne varastoidaan käytön mukaan painotetusti terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Tietokoneistetun ja reaaliaikaisen valtakunnallisen varastonhallinnan avulla vanhenemistappioita ei synny. Suurista eristä laadunvarmistukset voidaan tehdä helposti pistokokein niin, että lääkeväärennösten pääsy terveydenhuoltoon voidaan tehokkaasti estää. Nykyiseen lääkkeiden jatkuvaan pientoimitusvirtaan verrattuna logistiikkakustannukset laskevat lähes kahdella kertaluokalla ja toimitusvarmuus nousee parhaalle mahdolliselle tasolle. Reseptilääkkeiden suorajakelu mahdollistaa myös edullisimpien lääkkeiden systemaattisen käytön. Lääkkeiden käsittelyketjun lyhentyminen ja kaikki synergiaedut laskevat lääkkeiden hinnan selkeästi alle puoleen nykyisestä. Kun lääkkeiden laskutuskustannuksetkin jäisivät pois valtion vastuulta, saavutettaisiin reilusti yli miljardin euron vuosittainen taloudellinen etu.
Keskitetty lääkkeiden jakelu terveyskeskuksista antaa uusia mahdollisuuksia automaation ja tietotekniikan soveltamiseen. Kun asiakas tulee lääkärin vastaanotolta, määrätyt lääkkeet voivat olla jo lääkerobotin toimittamina farmaseutin valvomassa noutopisteessä odottamassa. Edes erillisiä reseptien käsittelyjä ei silloin tarvita vaan pelkkä tunnistautuminen riittää lääkkeiden saamiseen. Yöaikaan robotti toimisi pankkiautomaatin tapaan, ja silloin neuvonta voisi olla luettavissa kuvaruudulta tai kuunneltavissa. Säännöllisesti tarvittaville lääkkeille voidaan kehitellä muitakin jakeluteitä, vaikkapa esimerkiksi päivittäistavarakaupan, noutopostin, R-kioskin, tms. kautta, jolloin palveluverkosta tulisi nykyiseen verrattuna aivan ylivertainen.
Uudistuksen jälkeen apteekkien markkinasegmentiksi jäisivät vapaakauppalääkkeet ja valinnanvapausasiakkaat. Silloin apteekkitulojen pieneneminen voitaisiin kompensoida siirtymällä apteekkareiden henkilöverotuksesta ja apteekkiverosta normaaliin yritysverotukseen.

Terveyshallituksen perustaminen

Kolmas perustavaa laatua oleva yksinkertaistus on keskitetyn ja suoraviivaisen ilman poliittista painolastia olevan terveyshallinnon luominen. Siinä valtakunnan terveydenhuoltoa johtaa Terveyshallitus, joka muodostetaan THL:stä, Fimeasta, Valvirasta ja osista sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Suomen Akatemiaa. Se on epäpoliittinen korkean tason asiantuntijaorganisaatio, jossa tieteelliset ja käytännölliset tavoitteet yhdistyvät. Sen tehtäviä ovat terveydenhuollon yleisten puitteiden järjestäminen, edistäminen, valvonta ja rahoituksen myöntäminen sairaanhoito¬¬¬piireille. Se vastaa myös valtakunnallisten terveysaineistojen hyödyntämisen ja korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimuksen edistämisestä sekä rahoituksesta. Lääketieteen tutkimusrahoituksen irrottaminen Suomen Akatemiasta mahdollistaa tutkimusvarojen karkeasti kaksi kertaa entistä tehokkaamman käytön, nurkkakuntaisuutta voitaisiin karsia ja samalla tutkimus voidaan sitoa aikaisempaa kiinteämpään yhteyteen terveydenhuollon kanssa.
Terveyshallitukseen keskitetään niin suuri osa terveydenhuollon yleishallinnosta kuin käytännöllistä ja sille kehitetään toiminnanohjausjärjestelmä, joka antaa reaaliaikaisen tilannekuvan jokaisen sairaanhoitopiirin ja koko valtakunnan tilanteesta taloudellisen ja muun valvonnan ytimeksi. Toiminnanohjausjärjestelmä on soveltuvin osin ja pienempiin yksityiskohtiin ulottuvana myös sairaanhoitopiirien käytössä, ja niissä siihen kytkeytyy myös potilashallintajärjestelmä, joka varmistaa toiminnan integraation ja ajantasaisuuden. Realistisena tavoitteena on hallintokulujen puolittaminen nykyisestä.
Terveyshallituksessa toimii tarpeen mukaan erilaisia alayksiköitä. Selkeä tarve on ainakin valtion lääkelaitokselle, joka vastaa lääkkeiden hankinnasta ja jakelusta. Pieni mutta tärkeä yksikkö on myös terveydenhuollon innovaatio- ja kehittämisyksikkö (osa-aikaisina mukana myös kaikkien sairaanhoitopiirien edustajat), joka pystyy vastaamaan terveydenhuollon kehittämisen haasteisiin huomattavasti 2-3 yksityisen terveysjätin välistä kilpailua tehokkaammin, eli se toimisi markkinataloudellisen kilpailun vastineena.
Terveyshallituksen alaisuudessa operatiivisesta toiminnasta vastaavat sairaanhoitopiirit työrukkasinaan keskenään integroidusti toimivat keskussairaalat, terveyskeskukset ja mahdolliset muut yksiköt. Nykyisestä poiketen ne siis ovat saman budjetin ja johdon alaisuudessa, jolloin perus- ja erikoissairaanhoidon välinen tasapaino-ongelma poistuu ja saavutetaan luonteva vertikaalinen integraatio. Tarvittaessa keskussairaalat voivat erikoistua ja korkeatasoisinta hoitoa annetaan yliopistollisissa keskussairaaloissa. Perusterveydenhuollossa resursseja säästetään erityisesti ennakoivalla terveydenhuollolla ja pääsääntöisellä perhelääkärijärjestelmällä, joka voi tarvittaessa toimia osin terveyskeskusten ulkopuolelle hajautettuna. Kustannusoptimoinneissa otetaan huomioon myös hajauttamisen tuottamat kansantaloudelliset säästöt, muun muassa asiakkaiden matka- ja työajanmenetyskulut. Kunnat vuokraavat valtiolle perusterveydenhuollon toimitilat.
Maakuntajohtoiseen terveydenhuoltoon verrattuna yksinkertainen ja tehokas keskitetty hallinto säästää vuodessa todennäköisesti lähes miljardi euroa. Toisin kuin maakuntamallissa valtakunnalliset mittakaava-, synergia- ja integraatioedut eivät jäisi vain suurten terveysyritysten etuoikeudeksi. Politiikkaa ei julkisen terveydenhuollon hallinnossa tarvita, koska sitä ei tarvita yksityiselläkään puolella. Kunnilla tulee kutenkin olla edustus sairaanhoitopiirien hallinnossa.

Sosiaalitoimi sopii parhaiten kuntien hoidettavaksi

Sosiaalipuolella paras yksittäisten tilanteiden tuntemus ja hallinta voidaan saavuttaa kuntien puitteissa. Siksi kunnat saavat edelleen hoitaa sosiaalitoimen, mutta niin, että valtio vastaa kustannuksista enintään valtakunnan mediaanitasoon asti. Näin määritelty korvaustaso toimisi samalla itsesäätyvänä kannustimena ja loisi perustan taloudellisesti ja sosiaalisesti järkeville ratkaisuille.

Edullisimman sovellusympäristön luominen tietotekniikalle

Neljäs pelkistetyn terveydenhuollon tarjoama suuri taloudellinen etu saavutetaan tietotekniikassa. Terveydenhuollon rakenteiden ja toimintojen pelkistykset tekevät merkittävän osan ohjelmistoista tarpeettomaksi, jolloin monimutkaisuuden hallinnan ja laskutuksen sijaan päähuomio ja resurssit voidaan kiinnittää itse terveydenhuoltoon. Käytännön kokemuksesta myös tiedetään, että sovellusympäristön monimutkaistuessa, ohjelmoinnin ja tietojärjestelmien ylläpidon kustannukset kasvavat jyrkästi. Esimerkiksi, jos sovellusympäristö mutkistuu kaksinkertaisesti, kuten karkeasti hallituksen ehdotuksessa, kustannukset todennäköisesti moninkertaistuvat. Sen sijaan pelkistetyssä terveydenhuoltojärjestelmässä ne voisivat puolittua. Koska tietotekniikka on tulevaisuuden terveydenhuollon keskiössä, yksinkertaistamisella saavutetaan ratkaiseva etu ja aikanaan todennäköisesti miljardien säästöt vuodessa. Yksinkertaisin järjestelmä on myös toimintavarmin, turvallisin ja tulevaisuuden muutoksiin mukautumiskykyisin. Hallituksen esittämän erittäin monimutkaisen sote-uudistuksen suurena (todennäköisyys kirjallisuuden perusteella luokkaa 10-50 %) riskinä on jopa sen tietojärjestelmän lähes täydellinen epäonnistuminen.

Pelkistetty terveydenhuolto täyttää kaikki uudistukselle asetetut tavoitteet

Tämän ehdotuksen keskeisimpien pelkistysten avulla saavutetaan jatkuvat useiden miljardien eurojen varmat vuosittaiset kansantaloudelliset säästöt jo noin kahdessa vuodessa. Pienempänä yksityiskohtana julkisen terveydenhuollon toimintaa tehostaa sekin, ettei sen henkilökunta voi enää työskennellä kilpailijoiden palveluksessa, jolloin korruption luonteisten kustannustehokkuutta pienentävien toimintatapojen mahdollisuus poistuu. Mikään tässä ehdotuksessa esitetyistä muutoksista ei vaikuta haitallisesti operatiiviseen terveydenhuoltoon – päinvastoin - joten mitään vastaavaa kaaoksen vaaraa kuten hallituksen esittämässä suunnitelmassa ei ole.
Terveydenhuolto pitää ymmärtää osaksi kansallista turvallisuusstrategiaa, joten sen vakaus menee jopa taloudellisuuden edelle. Pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän yksinkertaisuus edesauttaa sen suoriutumista kaikenlaisissa kriisitilanteissa. Julkisen terveydenhuollon maksuttomuus tekee järjestelmän varsin immuuniksi rahatalouden ja siihen liittyvien tietojärjestelmien mahdollisille häiriöille. Lääkkeiden maksimaalinen varastointi, joka siis on samalla varmuusvarastointi, puolestaan varmistaa lääkehuollon sietämään jopa tietojärjestelmien romahtamisen. Lisäksi lääkärien saatavuus tulee taata riittävän suurella koulutuksella niin, että kapasiteettia on aina jonkin verran kulloistakin laskennallista tarvetta enemmän. Hybridivaikuttamisen aikakautena nämä kaikki saattavat olla elintärkeitä varmistuksia.
Pelkistetty terveydenhuoltojärjestelmä merkitsisi yhteiskunnalle elintärkeän toiminnan ratkaisevaa varmentumista ja tehostumista. Kyse ei ole pelkästä byrokratian karsimisesta vaan todellisesta kokonaisratkaisusta, jossa kaikki mahdolliset vuorovaikutukset on optimoitu kansantalouden eikä vain erillisten yksityiskohtien kautta. Järjestelmä ylittää kaikki hallituksen sote-uudistukselle asettamat tavoitteet ilman hyviksi todettujen käytäntöjen rapautumista. Hallituksen esitystä vastaavia miljardien eurojen vuotuisia lisäkuluja esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista (~0,7 mrd), päivystyksistä (~3 mrd), työterveyshuollon sekä vakuutusten kanssa päällekkäisistä maksatuksista (~1,1 mrd), nykyisten yksityisen puolen asiakkaiden siirtymisestä valtion maksettaviksi (~0,9 mrd) tai maakuntahallinnosta ei aiheutuisi. Pelkistetty järjestelmä on siis kokonaisuudessaan jopa noin 10 mrd €/v hallituksen esitystä edullisempi, mutta siitä huolimatta se on entistä joustavampi sekä asiakasystävällisempi ja tuo myös ratkaisevasti kovemman kilpailun sekä suuremman valinnanvapauden ilman väärinkäyttömahdollisuuksia. Yksinkertaisuutensa vuoksi se pystyy myös mahdollisimman hyvin vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin.

Uudistuksen toteuttaminen

Vaikka tässä aloitteessa ehdotettujen toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat mittavia, tarvittavat muutokset ovat hyvin selväpiirteisiä ja sellaisina helposti toteutettavissa. Kyse ei siis ole hallituksen esityksen tapaisesta koko järjestelmän mullistamisesta tavalla, jonka seurauksia ei kukaan voi tietää, vaan nykyjärjestelmän hallitusta ja halutussa tahdissa vaiheittain etenevästä evoluutiosta. Rakenteellisesti varsinaista uutta on vain Terveyshallituksen perustaminen, kun taas muulta osin on kyse markkinataloudesta tutusta toimintojen virtaviivaistamisesta.
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa voitaisiin perustaa Terveyshallitus ja terveydenhuolto siirrettäisiin valtion kustannettavaksi ja valtio vuokraisi kunnilta terveydenhuollon tilat. Samalla terveyskeskusten resursseja ja toimintoja parannettaisiin niin, että vuoden kuluessa jonot olisivat historiaa. Seuraavaksi voitaisiin toteuttaa valinnanvapaus ja verotuksen kautta tapahtuva maksuton terveydenhuolto. Kolmannessa vaiheessa alettaisiin jakaa maksuttomia reseptilääkkeitä terveyskeskuksista ja sairaaloista. Tietojärjestelmien moduulit ajettaisiin sisään vaiheittain ja siihen saakka toimittaisiin vanhoilla järjestelmillä. Työterveyshuollon asiakkaat jatkaisivat entiseen tapaan nykyisten sopimuskausien loppuun, jonka jälkeen heidän pitää valita julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 0 kpl


Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Kalevi Salonen Penttiläntie 2 69600 Kaustinen


Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Ari Salonen Kaustinen


Edustajat

Ari Salonen Kaustinen
Penttiläntie 2, 69600 Kaustinen
ahkalevi.salonen@nullgmail.com
0407592829


Varaedustajat

Risto Pohjosmäki Helsinki
risto.pohjosmaki@nullluukku.com