Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Eläkeläisten lakisääteisen köyhtymiskierteen katkaiseminen

22.10.2018

4 380 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 171

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 4 209

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla esitäytetyllä lomakkeella.

Kansalaisaloitteen otsikko

Eläkeläisten lakisääteisen köyhtymiskierteen katkaiseminen

Aloitteen päiväys

22.10.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

VN/5480/2018

Aloitteen ensisijainen kieli

Suomi

Aloitteen sisältö

Ehdotus ryhtymiseksi lainsäädäntötoimiin työssä ansaitun eläketason turvaamiseksi ja puoliväli-indeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin kymmeneksi vuodeksi.

Perustelut

Työeläkeindeksi

Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Vanhuuseläkkeensaajista 98 % saa työeläkettä. Työeläkkeen arvon säilyttämiseksi otettiin alun perin käyttöön palkkaindeksi, joka vuonna 1977 muutettiin puoliväli-indeksiksi. Vuonna 1995 hyväksyttiin taitettu indeksi, joka on hintapainotteinen, eikä siksi turvaa eläkkeen ostovoimaa elintason noustessa.

Eduskunnan päätöksen mukaan tämän ”eläketasoa heikentävän toimenpiteen tavoitteena on työeläkejärjestelmän turvaaminen”. (StVM 17/1995) Varauduttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Taitetun indeksin seurauksena eläkeläiset ovat Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, jonka tulotaso lakisääteisesti laskee yleisen elintason noustessa.

Eläkeläisten köyhtymiskierre

Ikäihmiset köyhtyvät vanhetessaan. Mitä vanhempi ihminen, sitä köyhempi hän on. Eläkkeelle siirryttäessä työeläkkeen korvausaste asetettiin alun perin 60 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta. Esimerkiksi vuonna 2016 eläkkeelle siirryttäessä korvausasteen mediaani oli 59 % ansaitusta keskipalkasta. Heti eläkkeelle päästyä alkaa ”palkanalennus”, joka taitetun indeksin vuoksi jatkuu koko loppuiän. Eläketaso laskee parissa vuosikymmenessä 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta.

Lähes kaikki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ovat pienituloisia. Puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 % eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa. Suurituloisia, yli 5 000 euroa kuukaudessa saavia on 1 prosentti eläkeläisistä.
Vanhuuseläkeläisiä on nykyisin 1,3 miljoonaa. Heistä 470 000, eli yli kolmasosa elää EU:n määrittämän köyhyysrajan (1 200 euroa/kk) alla. Tätä suurempi joukko sinnittelee köyhyysrajan pinnassa, ja heikko indeksi valuttaa heitä koko ajan sen alle.

Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Sitä täydentää kaikkein pienituloisimmille kansaneläke, joka nykyisin on ensi sijassa työkyvyttömyystukea. Vanhuuseläkeläisistä vain 2 % (25 000) saa pelkkää kansaneläkettä.

Pelkkää työeläkettä saa 65 % kaikista vanhuuseläkeläisistä. Niiden eläkkeessä, joka jää alle 1 300 euroa kuukaudessa, on osa kansaneläkettä. Heillä keskimäärin työeläkkeen osuus on 73 % ja kansaneläkkeen 27 %. Kun työeläkkeen lähtötaso on alhainen eikä siihen nykylainsäädännön mukaan voida tehdä tasokorotuksia ja kun indeksikään ei sitä suojaa, kärjistyy eläkeläisten köyhtyminen.

Eläkeläisten köyhyysriksi on pysyvä ja iän myötä paheneva. Kun 65-vuotiaista 7 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista jo 20 %, yli 85-vuotiaista lähes 30 % ja 100-vuotiaista melkein puolet.

Eläkerahastojen paisuminen

Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja. Taitetun indeksin voimassaoloaikana on parissa kymmenessä vuodessa vanhuuseläkeläisten määrä kasvanut 790 000:sta 1,3 miljoonaan. Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta. Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, kun eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Huoli rahastojen riittävyydestä on ollut turha. Sen sijaan taitettu indeksi on köyhdyttänyt kaikkien nykyisten eläkeläisten elämää.

Eläkerahastojen arvo ylitti 200 miljardia euroa vuonna 2017. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole nettona paria viime vuotta lukuun ottamatta käytetty eläkkeisiin. Työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.
Eläkerahastot ovat käytännössä koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa enemmän kuin valtion budjetti tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka. Eläkevaroista on yli 150 miljardia euroa sijoitettu ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu” Suomeen.

Eläkerahastojen sijoitusten keskituotto vuosina 1998-2017 oli 5,8 %. Lamavuosina 2012-16 keskituotto oli 7,1 %. Vuonna 2017 rahastojen vuosituotto oli 7,4 %. Rahastot kasvavat vuosittain 8-12 miljardia euroa.
Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 % korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti vuonna 2017 rahastojen sijoitustuotto oli 7,4 %. Ne kasvoivat 14 100 miljoonaa euroa.
Keskimäärin 65 vuotias elää 20 vuotta, joten kohta suuria ikäluokkia ei enää ole keskuudessamme. Heidän kohtalokseen on jäämässä eläkeaikainen köyhtyminen ja rahastojen paisuminen käytännössä koskemattomina.
Näin siitä huolimatta, että eläkerahastoista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980-90-luvulla syntyneiden 4 %.
Eläkeläisiä on syytetty pikkulasten pöytiin tunkeutumisesta heidän vaatiessa köyhtymiskierteensä katkaisua. Onko tilanne päinvastoin?

Kuinka kohentaa eläketurvaa?

Verovaroin rahoitettaviin sosiaalietuuksiin kuten kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin tehdään indeksitarkistuksia ja tasokorotuksia, joilla niiden ostovoima turvataan. Työeläkkeisiin ei lakisääteisesti voida tehdä tasokorotuksia, koska tämä ”myöhennetty palkka” sidottiin alun perin palkkaindeksiin, joka säilytti eläkkeessä ansaitun tulotason. Kun vuonna 1977 siirryttiin puoliväli-indeksiin ja vuonna 1995 taitettuun indeksiin heikennettiin tietoisesti eläkkeen ostovoimaa. Alkoi vanhuuseläkeläisten köyhtymiskierre.

Indeksitarkistus on ainoa tapa, jolla korjata työeläkkeen ostovoimaa. Siksi sen merkitys on eläketurvan säilymisen kannalta ratkaiseva.

Palkkaindeksin palauttamista koskenut kansalaisaloite (KAA 4/2016), joka sai 84 820 allekirjoitusta, ei johtanut eduskunnan käsittelyssä lainsäädännön muutokseen.

Nyt tehtävä uusi kansalaisaloite esittää vuosina 1977-95 käytössä olleen puoliväli-indeksin palauttamista. Koska uudistuksen pitkäaikavälin kustannusvaikutuksia on vaikea ennustaa, ehdotetaan uudistus kymmeneksi vuodeksi, jolloin sen merkitys eläkerahastojen karttumiseen nähdään. On aika hillitä rahastojen kasvua ja kohentaa eläkkeitä.

Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä. Tähän ei tarvita verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja.
Työeläkeindeksi on uudistettava siten, että jokaisen eläkeläispolven eläketurva varmistetaan. Kenenkään ei pidä lakisääteisesti köyhtyä eläkkeellä ollessaan.

Kansalaisaloitteen korjausehdotus

Työeläkkeisiin palautetaan puoliväli-indeksi kymmeneksi vuodeksi. Saadun kokemuksen valossa uudistuksen vaikutukset eläkemenoon ja rahastojen kasvuun arvioidaan.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 171 kpl


Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Suomen Senioriliike Pakarituvantie 4 00410 Helsinki


Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Heikki Ranki Espoo

Kimmo Kiljunen Vantaa


Edustajat

Esa Fagerlund Tampere
esa.t.fagerlund@nullgmail.com


Varaedustajat

Eeva Kainulainen Espoo
eeva.kainulainen@nullgmail.com
040 568 0591