Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Nopeusrajoitusten järkeistäminen kansatalouden tehokkuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi

16.8.2018

619 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 619

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta

Kansalaisaloitteen otsikko

Nopeusrajoitusten järkeistäminen kansatalouden tehokkuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi

Aloitteen päiväys

16.8.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

VN/4207/2018

Aloitteen sisältö

Laki joka velvoittaa, että nopeusrajoitusten määrittelyssä tulee arvioida ja ottaa huomioon liikenteen sujuvuus sekä kuljetusten ja resurssien liikkumisen tehokkuus.

Perustelut

Perustelut
Ajoneuvojen turvallisuus on parantunut merkittävästä viimeisten 30-vuoden aikana. Ajonvakautus järjestelmien, lukkiutumattomien jarrujen sekä yleisen tekniikan kehityksen myötä tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on laskenut tasaisesti alle puoleen menneiden vuosikymmenten tasosta. (Viite 1)
Tästä tosiasiasta huolimatta, jatkuva kehitys sekä taajamissa, että niiden ulkopuolella on trendinä laskea nopeusrajoituksia. Taajamien nopeusrajoituksia on laskettu järjestelmällisesti 40-30km/h vailla minkäänlaista kritiikkiä siitä, mikä on järkevä nopeus ko. alueelle. Taajamien ulkopuolella kylien läheisyyteen maanteille on rakennettu kävely ja pyöräteitä, suojateitä sekä liikenteenjakajia ja silti nopeusrajoituksia on alennettu, vaikka kevyempi liikenne on siirretty pientareelta omalle kaistalle.

Kuljetusten tehokkuus ja kustannukset
Liian alhaisten nopeusrajoitusten vaikutus tavaran ja resurssien liikkuvuuden kustannuksiin on myös selvä. Pidempi matka-aika aiheuttaa kustannuksia kuljetusyritysten menetettynä kapasiteettina ja palkkakustannusten kautta. Kasvaneet kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja ja vähentävät sitä kautta ostovoimaa jolloin talouskasvu kääntyy alaspäin.

Kansallinen kilpailukyky
Liian alhaisten nopeusrajoitusten vaikutus heikentää kansallista kilpailukykyä edellä mainittujen lisäksi myös projektien/prosessien läpimenoajan kautta, kun tavaran ja resurssien siirron odottelu vaikuttaa aikatauluihin. Maat jotka panostavat enemmän tieverkon (nopeus, kunto) hyödyntämiseen saavat näin kilpailuetua.

Ympäristö
Liian alhaiset nopeusrajoitukset ympäristön kannalta ohjaavat maantieliikenteen sijaan käyttämään lentoliikennettä josta jää huomattavasti suurempi hiilijalanjälki. Tähänkin voisi vaikuttaa nostamalla hyvien moottoritieosuuksien kattonopeudet 120km/h sijasta 150km/h ja valtaväylien 80km/h sijasta 120km/h. Tällöin matka-aikaero lentäen vs. ajoneuvolla ei olisi niin suuri.

Vaikutus työvoimaan
Liian alhaiset nopeusrajoitukset erityisesti taajamien pääväylillä aiheuttavat työmatkallisille turhaa työpäivän pituuden lisäystä, joka vaikuttaa vapaa-ajan määrään vuorokaudessa ja näin ollen alentaa hyvinvointia. Vähäinen vapaa-aika aiheuttaa väsymystä ja stressireaktioita joiden seurauksena työhyvinvointi laskee ja tuottavuus kärsii. Lisäksi seurauksena on odotettavissa sairauspoissaoloja.

Kunnioituksen rapautuminen yhteiskunnan lakeja kohtaan
Kun rajoitus ja terve järki ei kohtaa, liian monet päätyvät ajamaan ylinopeutta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröityjä liikennerikkomuksia kirjattiin yli satatuhatta (Viite 2) ja samaan aikaan onnettomuuksien määrä on kuitenkin laskussa. (Viite1). Samaan aikaan Suomessa siis vuosittain yli 100 000 törkeää liikennerikollista!
Esimerkkinä yliampuvista taajamanrajoituksista voidaan mainita mm. Kaivokselasta Myyrmäkeen menevän Vaskivuorentien osuus jossa jalankulku on kielletty, tie on aidattu kaksikaistainen suuntaansa ja nopeusrajoitus on kuitenkin alle 40km/h.

Eriarvoisuus lain edessä
Kohtuuttomien nopeusrajoitusten seurauksena tavallisista muuten lainkuuliaisista veronmaksajista tehdään rikollisia, joita sakotetaan ja rangaistaan samasta rikoksesta päällekkäin sakolla ja ajo-oikeuteen kohdistuvilla sanktioilla.
Ajo-oikeus sanktiot asettavat eripuolella Suomea asuvat kansalaiset Perustuslain toisen luvun 6 momentin vastaisesti täysin eriarvoiseen asemaan, jos verrataan esim. pääkaupungin keskustassa asuvaa kantakaupunkilaista ja taajaman ja julkisen liikenteen ulkopuolella asuvaan. (Viite 3) Molemmat saavat sakkorangaistuksen kanssa päällekkäisenä rangaistuksena samanmittaisen ajokiellon samasta rikkeestä, huolimatta siitä, että toinen pääsee kävellen tai joukkoliikenteellä kätevästi kauppaan, harrastuksiin, lasten harrastuksiin… kun taasen taajaman ulkopuolella asuvan täytyy turvautua taksiin tai vaivata tuttaviaan omien ja perheenjäsen kuljetusten suhteen ansiomenetyksistä puhumattakaan.

Viitteet:
Viite 1: Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Viite linkki 1)

Viite 2: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 1. vuosineljännes 2018, Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien määrä tammi-maaliskuussa 2014-2018 (ennakkotieto). Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.8.2018]. (Viite linkki 2)

Viite 3: Suomen perustuslaki (Viite linkki 3)

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Olli Savolainen Nurmijärvi


Edustajat

Olli Savolainen Nurmijärvi
olli.savolainen0@nullgmail.com


Varaedustajat

Jani Immonen Vantaa
jani.immonen@nullme.com