Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kiinteistöverosta luovuttava tai sen eriarvoistavat piirteet on korjattava

20.4.2018

1 435 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 1 435

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta

Kansalaisaloitteen otsikko

Kiinteistöverosta luovuttava tai sen eriarvoistavat piirteet on korjattava

Aloitteen päiväys

20.4.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 94/52/2018

Aloitteen sisältö

Esitämme ensisijaisena toimena kiinteistöveron poistamista käytöstä vuoden 2019 alusta lukien.
Ellei kiinteistöveron poistamista nähdä mahdolliseksi esitämme toissijaisena toimenpiteenä kiinteistöverotuksen laajentamista koskemaan kaikkea maa-, metsä- ja kiinteistöomaisuutta yhdenvertaisesti. Tällöin kiinteistöverotuksen piiriin tulisi liittää mm. metsäkiinteistöt sekä kaavoitetut vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikat siltä osin kuin ne ovat nykyään vapautettuja kiinteistöverosta.

Perustelut

Perustelut kiinteistöverosta luopumiselle (ensisijainen esitys)

Perustuslain tarkoituksena on tuottaa yhdenvertaisia ja syrjimättömiä menettelyjä ja turvata omaisuuden suojaa.
Kiinteistöverotus on karkea poikkeus omaisuuden verokäsittelyssä. Omaisuuteen liittyvä verotus ei koske mm. pörssi- tai muitakaan osakkeita eikä talletuksia eikä metsäkiinteistöjä ja myös monet vapaa-ajan rakennuspaikat ovat vapautettuja kiinteistöverosta.

Tasapuolisena omaisuuden verottamisen lähtökohtana tulee olla, että mistään omistamisesta ei veroteta, vaan verotus kohdennetaan omaisuuden tuottamiin tuottoihin kuten vuokratuloihin, osinkotuloihin, puunmyyntituloihin tai omaisuuden käytöstä syntyviin haittoihin määrittämällä näiden verojen tasot siten, että tarpeellinen verokertymä omistuksiin liittyen saavutetaan.

Perusteeksi edellä kuvatusta periaatteesta poikkeavalle kiinteistöverolle on monesti todettu, että kiinteistöjen verottaminen on helppoa ja mahdollista, koska kiinteistöjä ei voida siirtää ulkomaille verotuksen välttämiseksi. Jos kiinteistöveroa peritään, tulee perimisen koskea kaikkea maa-, metsä- ja kiinteistöomaisuutta tasapuolisesti perustuslain määräämää yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen.

Verottaja ja valtiovalta ovat ilmaisseet tavoitteeksi, että kiinteistöveron tulisi perustua yhä tarkemmin kiinteistön markkina-arvoon, mutta kiinteistöverotuksen eriarvoistavien piirteiden korjaamistarve jäänyt vaille huomiota.

Kiinteistövero on ymmärrettävästi poliittisille päättäjille erinomaisen houkutteleva verotuksen ja verojen korotuksen kohde, sillä monikaan kansalaisista ei todennäköisesti tunnista sitä, että kaikissa asumismuodoissa asukkaat ovat lopulta kiinteistöverotuksen maksajina. Vaikka verottaja ei perikään veroa suoraan kaikista asunnoista vaan asuntoyhtiöiltä ja muilta kiinteistöjen omistajilta, siirtävät nämä veron luonnollisesti suoraan vuokriin ja yhtiövastikkeisiin. Pääkaupunkiseudulla verosta on kehittynyt jo merkittävä kuluerä asumiselle ja yhdessä muiden korkeiden asumiskustannusten kanssa se toimii esteenä tarvittavan työvoiman saannille pääkaupunkiseudulle. Samalla kun omaisuuden verotusarvoja nostetaan kohti ns. markkina-arvostusta, ongelma kärjistyy entisestään, jos epäkohtaa ei korjata pikaisesti.

Viime vuosina kiinteistöjen omistusta on jo päädytty verottamaan yhä voimakkaammin. Kiinteistövero onkin noussut jo merkittävästi olemassaolonsa aikana. Esimerkkinä yhden samanlaisena pysyneen asumiskiinteistön vero on noussut nimellisarvoltaan jo noin seitsemänkertaiseksi vuodesta 1997 lukien.

Eräille poliittisille puolueille kiinteistövero on erityisen mieluinen, koska siirtämällä verotuksen painopistettä progressiivisesta tuloverotuksesta kiinteistöveroon saadaan verotaakan rakennetta ohjattua kohti tasaveroa. Kiinteistöverotuksen korotusten kautta saatavien verotuottojen avulla tämä on luonnollisesti poliittisesti helpompaa kuin tuloveroasteikkojen progression säätäminen suurituloisten veroja keventäen ja alempien ja keskituloisten tuloveroasteikkoja korottaen.

Kiinteistöveron jatkuva korottaminen ja pääkaupunkiseudulla käyttöön otettu rakentamattoman tontin verottaminen normaaliin kiinteistöverotasoon nähden jopa nelinkertaisesti saattaa pakottaa omakotitalon omistajan luopumaan kodistaan tai kodin rakentamiseksi hankitusta tontista.

Perintö- ja lahjaveroja on kritisoitu viime aikoina voimakkaasti. Näitä on vaadittu poistettaviksi mm. epäoikeudenmukaisina. Verrattaessa kiinteistöveron ja perintö- ja lahjaverojen olemuksia keskenään voidaan kuitenkin helposti todeta, että kiinteistövero on näistä selkeästi epäoikeudenmukaisin. Se tulisikin poistaa ennen kuin voidaan edes harkita vakavasti perintö- ja lahjaverojen poistamista. Näin siksi, että kiinteistöverotuksessa verotus kohdentuu verotettavan omilla jo verotetuilla ansioilla ja omistuksilla hankittuun omaisuuteen kun taas perintö- ja lahjaveron yhteydessä on kyseessä toisen omistuksessa olleen omaisuuden vastikkeettomasta siirrosta. Lisäksi voidaan todeta, että kiinteistöveroa maksetaan joka vuosi ja siten kiinteistöverona maksettu kokonaisvero ylittää varsin nopeasti sen veromäärän, joka vastaavan suuruisesta perintöomaisuudesta maksetaan vain kertaverona perintöveroa. Perintö- ja lahjaveroa olisikin ehkä tarkoituksenmukaista jopa korottaa, mikäli verokertymään jäisi uusien haittaverojen toteuttamisen jälkeen vielä säätötarvetta kiinteistöverotulojen poistuessa, valtiohan joutuisi korvaamaan kunnilta saamatta jäävän kiinteistöveron muulla verotuksella.

Kiinteistöveron poistaminen lisää laaja-alaisesti ja merkittävästi kotimaista kysyntää ja sillä on puolestaan merkittävä vaikutus työllisyyteen. Ehdotettu toimenpide tukee siis toteutuessaan hallituksen tärkeimmän kehitystavoitteen toteutumista.


Perustelut kiinteistöveron laajentamiselle koskemaan kaikkea maa- metsä- ja kiinteistöomaisuutta yhdenvertaisesti (toissijainen esitys)

Kiinteistöverotus ei nykyisellään kosketa kaikkia kiinteistöjä yhdenvertaisesti vaan jättää mm. metsäkiinteistöt ja lukuisat kaavoitetut vapaa-ajan rakennuspaikat kokonaan verotuksen ulkopuolelle.
Metsäkiinteistöjen pitämistä poissa kiinteistöverotuksen piiristä on perusteltu monesti sillä, että metsäkiinteistön tuotosta verotetaan puun myynnin yhteydessä. Tämä on toki totta, mutta vastaavasti maksetaan myös asuinkiinteistön vuokratuotosta erikseen veroa.

Metsäkiinteistöjen verotuksessa käytettävä markkina-arvo tulisi määrätä erikseen maapohjan ja sillä kulloinkin olevan puuston osalle vastaavasti kuin asuinkiinteistöjen osalta määritetään markkina-arvot sekä tontille että rakennuksille. Kiinteistöverossahan on kyse omistamisen verottamisesta ja tämä kiinteistöomistamisen verottaminen tulisi tehdä yhdenvertaisin periaattein jos sitä halutaan ylipäätään tehdä joidenkin kiinteistöomaisuuslajien osalta. Tärkeää on huomata, että puunmyynnin osalta tapahtuva verotus koskettaa tuottoa, ei omistamista. Jos tätä metsäomaisuuden verottamista ei voida pitää poliittisesti tai muutoin sopivana, tulee päätöksentekijöiden vakavasti harkita sitä, miksi taajama-alueella omistetusta omasta asunnosta ja siihen liittyvästä maapohjasta tulisi maksaa erittäin korkeaan markkina-arvostukseen perustuvaa omistusveroa, vaikka kiinteistöä ei olla aikeissakaan myydä vaan asunto on välttämätön perustarve ja myös perusoikeus.

Myös lukuisille kaavoitetuille vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikoille säädetty vapautus kiinteistöverosta loukkaa verotuksen yhdenvertaisuutta. Lisäksi sillä ylläpidetään markkinoilla keinotekoista alitarjontaa vapaa-ajan rakennuspaikoista. Tämä puolestaan on osaltaan johtanut rakennuspaikkojen hintatason nousuun ja paikoittain selkeään vapaa-ajan rakennuspaikkojen pulaan.

Analogiseen tilanteeseen, pääkaupunkiseudun asuntopulaan, on sen sijaan luotu muusta verotuksesta radikaalisti poikkeava ja hyvin epätasa-arvoinen korotettu ”sakko” -vero. Pääkaupunkiseudun kunnat on lakisääteisesti määrätty korottamaan rakentamattomien tonttien kiinteistöveroprosentteja jopa nelinkertaiseksi ns. normaaliin verotasoon nähden. Mikäli korotetun kiinteistöveron kohteena oleva rakentamattoman tontin omistaja ei halua tai voi rakentaa tontilleen tai halua myydä sitä, joutuu hän maksamaan kiinteistöverona suuruusluokaltaan koko omistamansa tontin arvon jokaista 25 vuoden omistusjaksoa kohden. Näinkö oikeusvaltiossa verotetaan jatkossakin?

Jos ensisijainen esityksemme kiinteistöverosta luopumisesta ei tulisi hyväksytyksi, on rakentamattomille vapaa-ajan rakennuspaikoille syytä harkita vastaava pakottava lainsäädäntö korotetun kiinteistöveron perimiseksi ainakin niillä alueille, joilla on pulaa vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikoista. Näin siis yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta tulisi menetellä.
Jos ensisijainen esityksemme kiinteistöveron luopumisesta ei tule hyväksytyksi, tällöin kiinteistöverotuksen laajentaminen kattamaan kaikki kiinteistöomaisuus parantaisi osaltaan merkittävästi kiinteistöverotuksen tasapuolisuutta ja ohjaisi samalla kiinteistöveron tason säätämistä nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Verotason oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden säätäytymisen paraneminen johtuisi siitä, että kiinteistövero kohdentuisi nykyistä paremmin kaikkien suurten puolueiden edunvalvontapiiriin nykyistä kattavammin ja oikeudenmukainen ja kohtuullinen verotaso määräytyisi todennäköisesti sen mukaan kuinka suureksi maa- ja metsäpohjan verotus voitaisiin ylipäätään nostaa. Kiinteistöverotuksen kohtuullisuustaso on nyt ylitetty ilmeisesti sen vuoksi, että mikään puolue ei näytä olevan huolissaan nykyisen kiinteistöverotuksen tasosta. Melkeinpä päinvastoin, verotason kiristäminen nähdään useimmissa puolueohjelmissa perusteltuna tai jopa tavoiteltavana suuntana. Kiristykselle ei nykyisellään näytä olevan minkäänlaista poliittista rajaa ja kun samojen puolueiden edustajat tulkitsevat perustuslakivaliokunnassa kiinteistöverotuksen perustuslainmukaisuutta, myöskään perustuslaillista ongelmaa ei kiinteistöverotukselle ja sen eriarvoistaville piirteille ei näyttäisi olevan näköpiirissä.

Laajempi kiinteistöveropohja pitäisi kiinteistöveroprosentit myös alhaisempina samaa verokertymää tavoiteltaessa koko kiinteistöverotuksen osalta.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Jukka Niemi Espoo


Edustajat

Jukka Niemi Espoo
jtn.niemi@nullgmail.com


Varaedustajat

Anja Koppinen-Niemi Espoo
anja.koppinen-niemi@nulllive.fi