Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Valtion velkaantumisen lopettaminen

17.1.2018

35 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 35

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Aloite ei saanut vaadittua 50 kannatusilmoitusta 17.2.2018 mennessä.

Kansalaisaloitteen otsikko

Valtion velkaantumisen lopettaminen

Aloitteen päiväys

17.1.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 23/52/2018

Aloitteen sisältö

Valtion velkaantuminen lopetetaan jo 2019 uusilla leikkauksilla ja joillakin veroratkaisuilla syksyn 2018 budjetissa ja näin tehdään tarpeettomaksi ottaa velkaa 3,4 miljardia euroa 2019.

Ei jätetä velkaa lastemme maksettavaksi.

Muutettavat lait (mm): kuntien valtionosuuksia koskevan lain 55 pykälä; RAY:n ja Veikkauksen voittovaroja koskevan Arpajaislain 17-17c pykälät; tuloverolaki (osinkotulot, km-korvaukset); elinkeinoverolaki (yritystuet ja yhteisöverokanta); yritystukia koskevat erityislait; uudet lait sokeriverosta ja pankkiverosta; perintö- ja lahjaverolain veroasteikko sekä arvonlisäverolaki (verokanta). Ehdotus koskee lakien muuttamista. Kylkeen on liitetty vinkkiluontoisesti talousarvioasia koskien kehitysavun määrää, luontevasti asiayhteyteen kuuluvana.

Perustelut

Pääsisältö: Tässä aloitteessa ei esitetä kansaneläkkeisiin tai työttömyyskorvauksiin, asumistukeen tai toimeentulotukeen mitään leikkauksia eikä indeksin jäädytyksiä. On olemassa muita keinoja kuin puuttua vähiten ansaitsevien rahantuloon. Pääasialliset keinot: kehitysapu, yritystuet, kuntien valtionosuudet ja osinkojen verottaminen. Ei esitetä korotettavaksi tuloveroja alle 50.000 euroa ansaitsevien osalta. Arvonlisäveroa ei ensisijassa esitetä korotettavaksi eikä ruoan osalta. Aloitteen on tarkoitus olla kaikkien kansalaisten ja puolueiden hyväksyttävissä, sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Itse aloite:
Valtiolle on otettu lisävelkaa jo 9 vuotta. Uutta velkaa on kertynyt yli 50 miljardia. Valtion velkaa on nyt yhteensä noin 108 miljardia, kun sitä vuonna 2008 oli 55 miljardia.

Hallituksen tavoite oli saada velkaantuminen loppumaan 2021 mennessä. On havaittu, että siihenkään ei päästä. Kun nyt on eletty nousukautta vasta vuosi, saattaisimme ajatella, että eiköhän alijäämä vuosi vuodelta pienene ja muutu ylijäämäksi.

Nousukaudessa tulee aikaansaada ylijäämää ja velkaa lyhentämällä puskureita (kykyä ottaa lisää velkaa seuraavassa taantumassa); tästä muistuttivat ekonomistit Korkman, Holmström ja Vihriälä 21.8.2017 sekä VM:n ylijohtaja Mikko Spolander 19.12.2017.

MUTTA YLIJÄÄMÄÄ EI TULE KERTYMÄÄN. Velkaa tullaan yhä vain ottamaan joka vuosi, myös vuonna 2019 3,4 miljardia ja sen jälkeisinä vuosinakin. VELAN OTOLLE EI NÄY LOPPUA koko nousukautena, puhumattakaan seuraavasta taantumasta. Päinvastoin 2020-luvulla tulevat suuret ikäluokat 80-vuoden ikään, jolloin sairauskulut kasvavat sekä tulee armeijan yli 10 miljardin hankinnat.

Suomi ei kykene lyhentämään valtion velkaa 2017 alkaneen nousukauden aikana yhtään euroa, vaikka talouskasvu jatkuisi ja työllisyyden kehitys olisi positiivinen. (Puh.kesk. 5.1.2018 VM:n ylijohtaja Mikko Spolander).
MITÄÄN PUSKUREITA EI SIIS SYNNY, toisin kuin oli saatu syntymään kurinalaisella politiikalla ennen 2008 alkanutta taantumaa.

Ei jatkuva velkaantuminen enää nousukaudessa ole mikään pakko. Laman alussa velkaantumista puolletaan elvytyksen nimissä. Nyt ei enää ole kyse siitä, vaan yhä jatkuvasta yli varojen elämisestä.

Jokainen oppositiopuolue esittää vaihtoehtobudjetissaan vain samaan budjettiraamiin sopivia ehdotuksia. Niissä otettaisiin velkaa käytännössä yhtä paljon kuin hallituksen budjettiesityksessä. Kukaan kansanedustajista - ei edes hallituspuolueista - ei löydä vaihtoehtoa boxin ulkopuolelta. Ja esitä, että lopetetaan velkaantuminen nyt heti.

Miksi eduskunnassa ei ole kertaakaan keskusteltu, millä keinoilla velkaantuminen saataisiin HETI loppumaan? Tulppana on ollut pääministeri Juha Sipilä, koska hän linjasi, että leikkauskori on käytetty, ja koko hallitus sulkiessaan veronkorotuskorin pois käytöstä jo hallitusohjelmassa.

Kun ekonomistit eivät pidä suurta huutoa ja lyö nyrkkiä pöytään, niin heidän sanomansa on niin hiljainen, että se jää huomaamatta.

Valtion velkaan liittyvät virhekäsitykset:

Ensimmäinen: Liikkuu virhekäsitys siitä, että valtion velkoja ei edes tarvitsisi lyhentää. Eihän se niin ole, vaan mitä suurempi velka, sitä suurempi on pelkkä korkoriskikin. Jos korkotaso nousee 1 prosenttiyksiköllä, 5 vuodessa velan osia uusittaessa korkokulut kasvavat miljardilla eurolla. Mistä se otetaan? Ei mistään, vaan otetaan myös sen maksamiseen lisää lainaa vain.

Toinen virhekäsitys on tuijottaa velan suhteeseen bkt:hen. Korkoriski on koko ajan olemassa, vaikka bkt olisi kasvanut. Ja kun tulee uusi taantuma, bkt taas sukeltaa, jolloin velkasuhde auttamatta huononee. Muut euromaat ovat huonoja vertailukohteita, koska niissäkin löysä talouspolitiikka on johtanut korkeisiin velkaantumisasteisiin.
Ruotsilla ja Tanskalla velan suhde bkt:hen on vain luokkaa 40 %, kun Suomella se on ylittänyt EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n rajan. Kyllä taloutta kyetään hoitamaan hyvinkin joissakin maissa.

Kolmas virhekäsitys on, että inflaatio syö velan pääomaa. Jokainen lainanantaja kyllä haluaa inflaatiolta suojaavan koron. Nollakorkotilanne on poikkeuksellinen. Kun Suomi joutuu maksamaan vähintään inflaation suuruisen koron, niin pääoman pieneneminen reaaliarvoltaan kuittautuu maksettua korkoa vastaan. Nettolopputulosta voisi verrata korottomaan lainaan, jonka pääoman reaaliarvo ei pienene. Siis maksettava takaisin joka tapauksessa yhtä paljon.

Neljäs virhekäsitys liittyy väitteeseen, että Suomella on saatavia enemmän kuin velkaa. Tosiasiassa nämä saatavat ovat eläkerahastojen, eikä eläkerahastojen pääomaa voida käyttää – ilman eläkejärjestelmän romuttumista – valtion velkojen lyhentämiseen.

A) Leikkaukset

1) Yritystuet:
Nykytila: Suorat tuet 1,1 miljardia ja verotuet 2,9 miljardia. Yhteensä 4 miljardia.
Leikataan päästökaupan kompensaatiotuki ja yritysten energiaverotuki, yhteensä noin 260 miljoonaa euroa (HS 13.6.2017, Suomen yrittäjät).
Kukin puolue on voinut puolustaa omien eturyhmiensä tai arvojensa mukaisesi jotain tukea. Jos muuten ei päästä sovintoon, täytyy leikata kaikista tuista tasaisesti ainakin 10 %. Kertymä: 400.000 miljoonaa.

2) Kuntien valtionosuudet
Budjetti: 8,59 miljardia.
Tästä on varaa ja välttämätöntä leikata 468 miljoonaa – 1 miljardi.

3) Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa
Kehitysapuun laitetaan yhä 886 miljoonaa euroa.
Siitä voisi leikata 500 miljoonaa ilman, että yhdenkään puolueen kannatus kärsii juurikaan.
Ei ole mitään järkeä avustaa Afrikkaa, jos itse velkaantuu samaan aikaan. Se on muiden asettama mittari, että kehitysavun pyritään olevan tietty prosentti bkt:sta. Sellainen on voinut toimia silloin, kun ikärakenne Suomessa on ollut erilainen, mutta nyt eläkkeellä olevien määrä kasvaa kasvamistaan.
Tänä päivänä ulkomaiden auttamisen kokonaiskulut Suomelle ovat:
- Nettomaksu EU:lle, keskimäärin 400 - 500 miljoonaa euroa vuodessa. 2016 oli poikkeus 294 miljoonaa. Nettomaksusta käytetään EU:n hallintoon vain 10 %. Muu on tulonjakoa.
- Varsinainen kehitysapu 689 miljoonaa (sisältää humanitaarisen avun ja rauhanturvan)
- Työ- ja elinkeinoministeriö, pakolaisten kotouttaminen: 244,2 miljoonaa
- Sisäministeriö, maahanmuutto, 240,4 miljoonaa
Edelliset yhteensä: 1,573 miljardia. Liian paljon, kun koko budjetti on 52 miljardia ilman velanottoa.

4) RAY:n ja Veikkauksen voittovarat
Valtio saa RAY:ltä ja Veikkaukselta yhteensä noin 1,05 miljardia.
Sitä jaetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta mm. taiteelle 238 miljoonaa sekä STM:n toimesta avustuksina yhteisöille ja säätiöille 358 miljoonaa.
Tässä 1,05 miljardissa on varmasti uudelleen kohdistamisen varaa ainakin 300 - 400 miljoonaa. Kun kohdistetaan uudelleen valtion tavallisiin menoihin, niin syntyy säästöä. Muuttuneessa tilanteessa kaikkea pitää tarkastella uudestaan.

Edelliset leikkaukset yhteensä 1,7 miljardia.

Pienemmät leikkauskohteet:
5) Ystävyysseurat 2 - 3 miljoonaa. 6) Pohjoismaiden ministerineuvosto 24 miljoonaa 7) Etyj 5 milj.
8) Lopetetaan lapsiasiavaltuutetun ja toimistohenkilökunnan virat. Säästö noin 0,6 miljoonaa.
Valtiolle syntyy uutta kulua 24 miljoonaa tiedustelulainsäädännöstä ja mm. tiedusteluvaltuutetusta.
9) Kunniamerkit lopetetaan toistaiseksi, säästö 0,7 miljoonaa.
Kunnian osoittamista merkeillä jatketaan, kun talous on itsekunnioituksemme säilymisen arvoisessa kunnossa. Valtio jakaa miljoonan teknologiapalkinnon joka toinen vuosi. Kuluja on kasvatettu, ja toisesta päästä ei ole karsittu. Turha jakaa kunniamerkkejä epädemokraattisten maiden johtajille.

Hallituksen kiky-tukemislinjaukseen liittyvässä liite 2:ssa oli listattu leikkauksia 959 miljoonan euron edestä. Ne ovat eri kohteita kuin edellä mainitut 1 – 9 (kiky ei siis estä näitä leikkauksia). Leikkauksia on siis kyllä löydettävissä.

B) Verotus: tässä järjestys keinojen käytön ensisijaisuudelle

1) Osingot laajemmin verolle, myös holdingyhtiöön maksetut ja vakuutusmaksukuoreen kertyvät, tuotto max noin miljardi euroa. Todennäköisemmin 200 – 400 miljoonaa. Myös varakkaiden säätiöiden, yleishyödylliset mukaan lukien, sekä sijoitusyhtiöiden tulee maksaa veroa osingoista. Sekä: Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata.

2) Sokerivero, tuotto 100 – 200 miljoonaa.

3) Yhteisöveroa voisi korottaa määräaikaisesti, se ei ehdi karkottaa yhtään yhtiötä. 400 miljoonaa euroa.

4) Uutena verona, pankkiverona kerättäisiin 100 miljoonaa, mutta vain yhden vuoden (yhtä hyvin kuin kerätään koko ajan vakuutusmaksuveroa).

5) Perintö- ja lahjaveron alentaminen kesken taantuman oli erikoinen. Kun palataan alentamista edeltävälle tasolle, kertyy 40 miljoonaa enemmän veroa.

6) Kilometrikorvaukset ovat ylikompensoivia, niin kuin vihreät toivat esille vaihtoehtobudjetissaan. Jos ajaa autolla työajoa 24.000 kilometriä vuodessa, saa 42 senttiä/km korvauksena noin 10.000 euroa. Siinä auton arvo on palautettu melko pian. Vaikutus max 140 miljoonaa.

7) Tuloveronkorotus suurituloisille; alarajana vähintään 50.000 euron vuositulot, tuotto jopa miljardi.

8) Jos vielä tarvitaan, niin alvia voisi korottaa hieman, mutta on otettava huomioon, että se tasaverona kohdistuu raskaammin pienituloisiin. Prosentin korotus ylempään 24 %:n verokantaan (ei ruokaan), vaikutus: 667 miljoonaa.

Edellisten verokohtien yhteen laskettu kattavuus 2,6 miljardia.

Verotuksen kohdistaminen osinkoihin ja hyvätuloisiin ei ole pois kulutuksesta eikä näin ollen talouden rattaista, vaan se on pois säästämisestä ja sijoittamisesta.

Verona kerättävä ehkä 2 miljardia on pois talouden rattaista ainakin joltain osin. Toki niin onkin, mutta jossain vaiheessa se yli varojen elämisenä velkarahoitettu talouden höttökerros täytyykin uskaltaa kuoria pois.

Nyt veroja ei kerätä riittävästi (eikä tehdä leikkauksia), vaan otetaan vain passiivisesti velkaa. Autoihin on joillakin varaa ottaa metallihohtoväri ja alumiinivanteet, joilla aiheutetaan 50 miljoonan euron siirto ulkomaille joka vuosi. Eivät ne tuo todellista lisäarvoa.

Veroaste on jo korkea. Niin onkin, mutta ei vaihtoehto ole velkaantumisen jatkuminen. Joitakin keinoja on vain käytettävä.

Miksi veroaste on korkea: Suomessa on maailman huippuluokkaa oleva koulutus, maailman paras erikoissairaanhoito (ainakin leikkaukset), sosiaalinen oikeudenmukaisuus, maantieteellinen sijainti meren takana, pieni kansa, viennistä riippuvainen, hallinto on hyvä, oikeusturvatakeet (valitusoikeus) hyvät. Tanskassa veroaste on vielä korkeampi.

Ikäsidonnaiset menot kasvavat sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi. Maalaisjärjellä voi ymmärtää, että kun emme halua heikentää terveydenhoidon tasoa, joitain toimia pitää tehdä vastaava euromäärä.

Verojen korottaminen ei edusta kuitenkaan näkemystä siitä, että ne jäisivät pysyvästi korotetuiksi.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi heti alkuun 26.1.2016 hallituksen ohjelmassa olevaa lausetta rajata verojen korottaminen pois keinovalikoimasta.

Niin saatiin 1990-luvun lamasta aiheutunut velkaantuminenkin päättymään 9 vuodessa (vuonna 1999) viime kädessä veroja korottamalla (Mitä – Missä – Milloin, 2000, sivu 243), vaikka se oli rajumpi kuin 2016 päättynyt taantuma.

Jos 85 % ehdotuksista kelpaa eduskunnalle toteuttamiskelpoisiksi laeiksi, velkaantuminen saadaan lopetettua.

Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme, että eduskunta tekee tarvittavat päätökset velkaantumisen lopettamisesta.

Tarkemmat perustelut blogissa Uusi Suomi, Esko Nurminen.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Esko Nurminen Espoo


Edustajat

Esko Nurminen Espoo
esko.t.nurminen@nullgmail.com


Varaedustajat

Juha Nurminen Kauniainen
nurmisenjuha@nullgmail.com