Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Aidosti palkitseva aktiivimalli

8.1.2018

3 726 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 3 726

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 8.7.2018.

Kansalaisaloitteen otsikko

Aidosti palkitseva aktiivimalli

Aloitteen päiväys

8.1.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 11/52/2018

Aloitteen sisältö

Me kaikki tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että tämän kansalaisaloitteen perusteella ryhdytään valmistelemaan työttömille ns. "Aidosti palkitsevaa aktiivimallia" eduskunnan 19.12.2017 hyväksymän HE 124/2017 lakiesityksen tilalle. 1.1.2018 voimaan astuneen HE 124/2017 mukaan työttömältä vähennetään 4,65 % työttömyysturvasta, jos hän ei osoita aktiivisuuttaan työmarkkinoilla esityksessä vaaditulla tavalla: se ei aidosti kannusta ja palkitse työtöntä.

Me, tämän kansalaisaloitteen laatijat ja allekirjoittajat, yhdessä vaadimme HE 124/2017 kumoamista, ja esitämme puolestamme, että kumotun aktiivimallin tilalle vahvistetaan "Aidosti palkitsevan aktiivimallin" mukainen laki, joka antaisi sen saman 4,65 % lisäyksenä aktiiviselle työttömälle työttömyyskorvausta korottaen, jos hän työllistyy joko palkkatyöhön tai sovittuun vapaaehtoistyöhön tai muuten osoittaa aktiivisuuttaan HE 124/2017 mukaisesti.

Näin "Aidosti palkitseva aktiivimalli" olisi ihmisarvoa turvaava ja aidosti palkitseva oikeudenmukainen malli kaikille niille, jotka tämän uuden aktiivimallin motivoimina työllistyvät tai muuten aktivoituvat. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuuteen ei tule kuitenkaan kajota tässä yhteydessä.

"Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa" tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet. Nyt tarvitaan aidosti luovia ja kannustavia osallistamisen ja osallistumisen tapoja.

Edellä kuvatulla tavalla tämä "Aidosti palkitseva aktiivimalli" paikkaisi Suomen EU-tasollakin usein arvosteltua heikkoa työttömyysturvan tasoa ja se turvaisi inhimillisellä tavalla apua tarvitsevien ihmisarvoista elämää sekä tukisi terveellä tavalla kaikkien Suomen kansalaisten omanarvontuntoa - olemmehan aidosti kaikki samassa veneessä!

Perustelut

Vaadimme HE 124/2017 kumoamista välittömästi, koska se rikkoo perustuslain 1 §:n 2. momenttia, jossa sanotaan muun ohella, että "Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa". Ei ole oikeudenmukaista, että Suomen työttömät ovat kuin iso koelaboratorio, jolla epäinhimillisesti testataan HE 124/2017 vaikutuksia.

Suomi osallistuu perustuslain 1 §:n 3. momentin mukaisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi ja nyt työttömille asetettu HE 124/2017 rikkoo tätä lakinormia ja inhimillistä oikeudentuntoa vastaan.

---

Tässä vielä alla suora lainaus Finlexistä löytyneeseen lainvoimaiseen työttömille tarkoitettuun aktiivimalliin (HE 124/2017). Tätäkö me haluamme?:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Esityksessä ehdotetaan myös, että työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakia muutettaisiin niin, että valtion rahoitusosuus alennettua ansiopäivärahaa maksettaessa vastaisi peruspäivärahan suhteellista osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien määrittelyyn ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka perusteella työttömyysetuuteen tehtävä alentaminen ei vaikuttaisi työttömyysetuutta mahdollisesti seuraavan sairausvakuutuslain mukaisen etuuden määrään. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
--

"4.1 Vaikutukset kansalaisiin (kooste, ei sisällä taulukoita)

Aktiivimallissa vähennettäisiin työttömyyden alun omavastuupäivien määrää ja lisättäisiin omavastuupäiviä työttömyyden ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeiselle työttömyysajalle, joiden toteutumiseen etuudensaajalla olisi mahdollisuus itse vaikuttaa. Työttömyyden alun omavastuupäivien alentaminen seitsemästä päivästä viiteen päivään parantaisi työttömyyden alkamisesta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana maksettavan työttömyysturvan tasoa. Työttömyyden ensimmäinen 65 päivän pituinen maksujakso toimisi ensim-mäisenä tarkastelujaksona. Mikäli työtön ei tänä aikana täyttäisi aktiivisuusedellytystä, työttömyysturvaan tulisi seuraavan kolmen kuukauden ajaksi yksi kuukausittainen omavastuupäivä eli päivärahan määrää alennettaisiin 4,65 prosentilla. Tämä maksujakso toimisi liukuvasti seuraavan 65 päivän maksujakson tarkastelujaksona.

Aktiivisuusedellytyksen täyttäminen olisi mahdollista monin tavoin. Sen voisi täyttää jo kolmella työpäivällä 65 maksupäivän aikana, joten malli kannustaisi lyhyidenkin sijaisuuksien tai määräaikaistöiden vastaanottamiseen. Jos malli kannustaa tavoitteiden mukaisesti jatkuvaan aktiivisuuteen, työttömyysturvan tasossa ei olisi minkäänlaista muutosta. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen voisi johtaa pysyvämpään työllistymiseen ja siten ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Ansiosidonnaista päivärahaa sai vuonna 2016 noin 337 000 henkilöä, peruspäivärahaa sai noin 81 600 henkilöä ja työmarkkinatukea noin 306 500 henkilöä. Yhden etuuspäivän vaikutus maksettavaan etuuteen on 4,65 prosenttia. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, vaikutus on peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavan etuuteen ilman korotusosia noin 32,40 euroa kuukaudessa ja pienentää kuukaudessa maksettavaa tukea noin 697 eurosta 664 euroon. Ansiopäivärahaa saavalla vaikutus on keskimäärin noin 66 euroa ja pienentää kuukaudessa maksettavaa päivärahaa arviolta noin 1 420 eurosta 1 353 euroon. Ansiopäivärahan saajalla vaikutus riippuu työttömyyttä edeltävistä tuloista, ja 1 000 euron työttömyyttä edeltävillä tuloilla vaikutus on noin 38 euroa, 2 000 tuloilla noin 58 euroa ja 3 000 euron tuloilla noin 78 euroa kuukaudessa kun ei huomioida mahdollisia korotusosia.

Jos työttömyysetuuden saaja täyttää aktiivisuuden työllistymällä palkkatyöhön tai yritystoiminnassa, hän voi saada työttömyysetuutensa soviteltuna. Etuuden sovittelussa tuloja koskee 300 euron suojaosa, ja vasta tämän ylittävä tulo vaikuttaa pienentävästi työttömyysetuuteen. Perustilanteessa ylittävistä tuloista 50 % vähentää täyttä työttömyysetuutta. Täyttämällä aktiivisuuden, henkilö paitsi säilyttää täyden työttömyysetuuden alentamattomana, hän myös saa taloudellisen tuen soviteltuna, jolloin henkilön toimeentulo paranee täyteen työttömyyteen verrattuna.

Siihen, säilyykö päivärahan tai työmarkkinatuen taso muuttumattomana, vaikuttaa työttömän työnhakijan oman aktiivisuuden lisäksi tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja niiden laatu. Jos paikkakunnalla on tarjolla lyhytkestoisia työnhakijalle soveltuvia työpaikkoja, on työllistyminen luonnollisesti helpompaa kuin seudulla, jossa niitä ei ole. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

Osittaisen työllistymisen vaikutuksia kuvaa tilastotieto jo toteutuneesta sovitellun työttömyysetuuden saannista. Vuonna 2016 osittaisen työllistymisen perusteella soviteltua työttömyysetuutta Uudenmaan työmarkkinatuen saajista (84 690 henkilöä) sai 11 715 henkilöä eli 13,8 % etuuden saajista. Ansiopäiväraha saaneista uusmaalaisista (67 169 henkilöä) etuutta sai soviteltuna 18 519 henkilöä (27,6 %). Kainuussa vastaavat luvut olivat yhteensä 4 649 työmarkkinatuen saajaa, joista 943 sai etuutta soviteltuna (20,3 %), 6 581 ansiopäivärahan saajaa, joista 1 948 sai etuutta soviteltuna (29,6 %). Keski-Pohjanmaalla puolestaan vuonna 2016 työmarkkinatukea sai yhteensä 3 150 henkilöä, joista etuutta sai soviteltuna 553 henkilöä (17,6 %), 4 086 ansiopäivärahan saajaa, joista 1 428 sai etuutta soviteltuna (35 %).

Myös ammattialakohtaisia eroja ja eroja sukupuolten välillä ammattialakohtaisesti on mahdollista tarkastella soviteltua työttömyysetuutta koskevien tilastotietojen perusteella. Palvelu- ja myyntityöntekijänä osittain työskentelevistä sai soviteltua ansiopäivärahaa vuonna 2016 yhteensä 27 388 henkilöä, joista naisia oli 23 382 henkilöä (85,4 %). Samana vuonna rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöinä työskentelevistä 13 580 henkilöä sai etuu-tensa soviteltuna osittaisen työllistymisen perusteella. Heistä naisia oli 2 418 henkilöä eli 17,8 %.

Työllistymismahdollisuuksiin liittyy edellä kuvatulla tavalla se, millaisia työpaikkoja työttömälle työnhakijalle on tarjolla. Avoimien työpaikkojen määrässä ja laadussa on alueellisia eroja, mutta työhallinnolle avoimeksi ilmoitettuja aktiivisuuden osoittamiseen soveltuvia työpaikkoja on ollut avoimena koko maassa vuonna 2016.

Alue- ja erityisesti ammattialakohtaisista toteutuneeseen maksatukseen perustuvista tilastotiedoista on tarpeen huomioida se, että aktiivimallissa ei aseteta rajoitteita sen suhteen, millä ammattialalla henkilö osoittaa aktiivisuutta työmarkkinoilla. Rajoituksia ei ole myöskään sen suhteen, miten työtehtävä, jossa henkilö työllistyy, on ilmoitettu auki (työhallinnon palvelut vai muut kanavat) vai onko kyse niin kutsutusta piilotyöpaikasta. Työllisyystavoitteen saavuttamisen näkökulmasta merkitystä on lisäksi halulla ja mahdollisuudella ammatilliseen liikkuvuuteen, eli tavoite työllistyä myös muilla ammattialoilla kuin yksinomaan sillä, jolle henkilö työttömyyden alussa mahdollisesti sai ammattitaitosuojan. Mitä useammalta ammattialalta ja mitä laajemmalta alueelta yritystoiminnan mahdollisuudet mukaan lukien työtön työnhakija on valmis ottamaan vastaan työtä, sitä todennäköisemmin hänen kohdallaan toteutuu esityksellä tavoiteltu työllistyminen vähintäänkin osittaisena, jolloin henkilö hyötyy sovitellun päivärahan tuomasta taloudellisesta tuesta, etuuden tason leikkaamisen sijasta.

Palkkatyöhön tai yritystoimintaan työllistymisen lisäksi aktiivisuuden voi osoittaa osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun. Palveluun osallistumisessa on eroja ja palveluiden kestossa on niin ikään eroja. Osallistumismäärät kuvaavat aktiivisuuden palveluun osallistumisen kautta osoittamisen vaikutuksia. Esimerkiksi Uudellamaalla alkoi vuonna 2016 yhteensä 1 900 työnhakuvalmennusjaksoa, osallistujista 860 oli miehiä ja 1 040 naisia. Kainuussa työnhakuvalmennusjaksoja alkoi yhteensä 690, miehiä osallistujista oli 360 ja naisia 330, ja Pohjanmaalla 590 jaksoa, osallistujista miehiä oli 310, naisia 280. Yhteensä koko maassa työnhakuvalmennusjaksoja alkoi 20 790 kappaletta.

Yleisin työllistymistä edistävä palvelu on kuntouttava työtoiminta. Näitä jaksoja alkoi vuonna 2016 yhteensä 84 400 kappaletta. Osallistujista miehiä oli 47 920 henkilöä ja naisia 26 470 henkilöä. Toiseksi yleisin palvelu oli työkokeilu, jota vuonna 2016 alkoi yhteensä 62 810 jaksoa (miehiä osallistujista oli 28 870 henkilöä, naisia 33 950 henkilöä].

Palveluiden kestoissa on vaihtelua. Vuonna 2016 päättyneistä palveluista kestoltaan lyhimpiä olivat työnhakuvalmennus (kesto keskimäärin 3 viikkoa) ja uravalmennus (kesto keskimäärin 5 viikkoa). Pisimpiä olivat omaehtoinen opiskelu (57 viikkoa) ja palkkatuettu työ (30 viikkoa). Jos työllistymistä edistäviin palveluihin esitettyä lisämäärärahaa käytetään erityisesti lyhytkestoisten palveluiden järjestämiseen, lisämääräraha mahdollistaa nykyistä useammalle henkilölle osallistumisen työllistämistä edistävään palveluun ja aktiivisuuden osoittamisen palvelun avulla, jolloin etuuden taso ei alene. Toisaalta osallistuessaan omaehtoiseen opiskeluun henkilö osoittaa jatkuvasti edellytetyllä tavalla aktiivisuuttaan, jolloin etuus ei myöskään alene.

5 Asian valmistelu

Tämä hallituksen esitys perustuu valtiosihteeri Hetemäen työryhmän ehdottamaan malliin ja se on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana on kuultu keskeisiä työmarkkinajärjestöjä ja Suomen Yrittäjät ry:tä. Suomen ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ei ole osallistunut esityksen valmisteluun. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot Kansaneläkelaitokselta, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:ltä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Akava ry:ltä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Kuntaliitolta, Kansalaisareena ry:ltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY:ltä ja valtiovarainministeriöltä. Em. tahojen lisäksi lausunto saatiin Uudenmaan ELY-keskukselta, Teollisuusliitto ry:ltä, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ltä, Nuorten ystävät ry:ltä, Invalidiliitolta, Näkövammaisten liitto ry:ltä, Soste Suomen sosiaali- ja terveys ry:ltä ja Allianssilta.

Lausunnoista lähes kaikissa esityksen tavoitetta, eli aktiivisuuden lisäämistä, pidettiin kannatettavana. Suuri osa lausunnonantajista oli kuitenkin hallituksen esitykseen nähden eri mieltä siitä, millaisilla keinoilla työttömyysetuuden saajien aktiivisuutta tulisi tukea. Erityisesti kansalaisjärjestöjen lausunnoissa nousi esiin se, että työmarkkinatuen saajien joukossa on henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet eivät ole kiinni yksinomaan työpaikkojen saatavuudesta, vaan työkykyyn ja työllistymismahdollisuuksiin voi vaikuttaa esimerkiksi työttömyyden pitkäkestoisuus, terveydentilaan liittyvät kysymykset ja mahdollinen syrjäytyminen työmarkkinoilta.

Erityiskysymyksenä lausunnoissa nousi esiin osatyökykyisten taikka vamman vuoksi tavanomaista vaikeammin työllistyvien työnhakijoiden tilanne. Lausunnoissa kannatettiin hallituksen esityksessä ehdotettua rajausta, jonka mukaan henkilö ei ole aktiivimallin piirissä silloin, jos hänellä on vireillä työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus. Työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen vireillä oloaikaa koskevaa rajausta kuitenkaan ei pidetty riittävänä. Näkövammaisten liitto ry. nosti lisäksi omassa lausunnossaan esiin sen, miten vammaisella ihmisellä lyhytkestoisen työn löytämistä ja vastaanottamista voi hankaloittaa mahdollinen tarve työn apuvälinejärjestelyihin, työympäristön järjestelyihin, työmatkojen hakeminen vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna ja mahdollisen henkilökohtaisen avun hakeminen. Lausunnoissa esiin nostettujen seikkojen perusteella esitystä on täydennetty niin, että ehdotettua aktiivimallia ei sovelleta myöskään henkilöihin, jotka saavat jotakin työttömyysturvalain perusteella työttömyysetuudesta vähennettävää etuutta, jota maksetaan osittaisen työkyvyttömyyden, sairauden tai vamman perusteella, tai jos henkilö saa vastaavaa etuutta joka ei lainkaan vaikuta työttömyysetuuteen.

Lausunnoissa tehtiin esityksiä siitä, miten ehdotettua aktiivisuuden osoittamista tulisi laajentaa. Täydentävinä aktiivisuutta osoittavina toimina ehdotettiin mm. vapaaehtoistyön ja omaishoidon lisäämistä aktiivisuutta osoittavaksi toimeksi. Näistä omaishoito ja sen rinnalla perhehoito on lisätty säännökseen ajoiksi, joiden kuluessa esityksessä ehdotettua henkilön aktiivisuutta ei seurattaisi.

Lausunnoissa nostettiin esiin myös ikääntyneiden työttömyysetuuden saajien tilanne, ja ehdotettiin, että esimerkiksi työttömyyspäivärahan ns. lisäpäiviä saavat rajattaisiin pois aktiivimallin piiristä. Esityksen tavoitteena olevan työllisyyden lisäämisen näkökulmasta nämä ehdotukset eivät antaneet aihetta esityksen muuttamiseen.

Useissa lausunnoissa katsottiin, että aktiivimallin ulottaminen työmarkkinatuen saajiin tarkoittaa käytännössä etuuden tason automaattista leikkaamista, jopa pysyvästi mutta vähintäänkin pitkäaikaisesti. Lisäksi monissa lausunnoissa katsottiin, että työllistymismahdollisuuksien alueellisten erojen vuoksi malli kohtelee asuinpaikan perusteella epätasaarvoisesti työttömyysetuuden saajia. Lausunnoissa katsottiin myös, että ammattialakohtaiset mahdollisuudet työllistyä lyhytkestoisesti vaihtelevat niin suuresti, että myös tästä erosta syntyy epätasaarvoa työttömyysetuuden saajien kesken. Tältä osin alkuperäisen esityksen muuttamista ei pidetty sen työllisyyden lisäämistä koskevaa tavoitetta tukevana."

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä


Edustajat

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä


Varaedustajat

Harri Mäki-Petäjä