Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Päivän Byrokraatin aloite Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi

2.1.2018

4 647 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 4 647

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta

Kansalaisaloitteen otsikko

Päivän Byrokraatin aloite Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi

Aloitteen päiväys

2.1.2018

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 3/52/2017

Aloitteen sisältö

1) Työehtosopimusten yleissitovuutta koskevat määräykset poistetaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:stä ja muualta laista.

Ehdotus lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden.

2) Irtisanomisperusteita ja takaisinottamista koskevat säännökset poistetaan työsopimuslaista

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

3) Perustilimalli otetaan käyttöön sosiaaliturvassa

Perustilimallin käyttöönottoa ovat aiemmin ehdottaneet muun muassa kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) ja Ajatuspaja Libera. Perustili otetaan Päivän Byrokraatin aloitteessa käyttöön keskeisiltä osin näiden esittämässä muodossa. Aloitteen kuvaus on esitetty tarkemmin perustelut-kohdassa.

Perustelut

Tämän kansalaisaloitteen tekijä, Päivän Byrokraatti -julkaisu toimii eri sosiaalisen median kanavissa ja on Suomen seuratuimpia ja keskustelluimpia poliittis-yhteiskunnallisia blogeja. Päivän Byrokraatti edustaa aatesuuntana klassista liberalismia ja puolustaa siihen kuuluvia arvoja kuten sanan- ja mielipiteenvapautta, muita yksilönvapauksia, tasa-arvoa ja vapaata markkinatalousyhteiskuntaa. Sivusto jakaa säännöllisen epäsäännöllisesti nimeään kantavaa Päivän Byrokraatti -palkintoa ja ottaa jakamissaan palkinnoissa kantaa erilaisiin ajankohtaisiin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin puheenaiheisiin.

Myös tähän kansalaisaloitteeseen liittyen Päivän Byrokraatti on jakanut palkinnon, jonka voi lukea Päivän Byrokraatin kotisivuilla (linkki 1: Päivän Byrokraatin aloite Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi) tai Facebookissa (linkki 2: FB Päivän Byrokraatti)

Päivän Byrokraatin aloitteen keskeiset tavoitteet ovat:
- työttömien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen;
- perustuslain turvaaman sopimusvapauden toteuttaminen työsuhteissa;
- palveluiden hintatason ja elinkustannusten alentaminen;
- sosiaaliturvan kustannusten alentaminen sen tasoon puuttumatta;
- erityisesti pienten työnantajien työllistämiskynnyksen pienentäminen;
- ansiotuloverotuksen keventäminen; ja
- Suomen kilpailukyvyn parantaminen ohi keskeisten verrokkimaiden.

1) Työehtosopimusten yleissitovuutta koskevat määräykset poistetaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:stä ja muualta laista.

Ehdotus lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden.

Ehdotuksella edesautetaan työpaikkojen syntymistä matalan tuottavuuden aloille ja turvataan työsuhteen osapuolille, työnantajalle ja työntekijälle kuuluva sopimusvapaus sallimalla näiden sopia työsuhteen ehdoista keskenään tulematta pakotetuksi kolmansien osapuolten määräämiin ehtoihin. Ehdotus ei muutoin vaikuta esimerkiksi ay-liikkeen asemaan eikä esimerkiksi estä työntekijöitä järjestäytymästä haluamallaan tavalla. Työehtosopimukset säilyisivät myös voimassa niihin liittyneiden työnantajien osalta.

Niin sanottujen matalapalkkatöiden syntyminen on erityisesti yhteiskunnan vähäosaisimpien intressissä, (i) koska niiden myötä palveluiden yleinen hintataso laskee ja mahdollistaa kohtuullisen elintason saavuttamisen yhä useammille, ja (ii) koska markkinoille syntyy sellaisia uusia työpaikkoja, joita yleissitovien työehtosopimusten tosiasiallisesti asettama minimipalkka ei mahdollista. Näiden työpaikkojen kautta syntyy myös esimerkiksi puutteellisen ammatti- ja kielitaidon omaaville ihmisille kanava työmarkkinoille, ja mahdollisuus hankkia työkokemusta, joka myöhemmin mahdollistaa siirtymisen paremmin palkattuihin tehtäviin.


2) Irtisanomisperusteita ja takaisinottamista koskevat säännökset poistetaan työsopimuslaista

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti työttömien työnhakijoiden asemaa ja kasvattamaan tarjolla olevien työpaikkojen määrää alentamalla työn tarjoamisen kynnystä.

Ehdotus parantaa työnantajan näkökulmasta työllistämiskustannusten ennustettavuutta ja poistaa oikeudellisen riskin esimerkiksi siinä tapauksessa, että työntekijä joudutaan irtisanomaan hänen työskentelytapaansa liittyvistä syistä. Työllistämiseen liittyvien riskien pienentäminen alentaa erityisesti pienillä yrityksillä rekrytointikynnystä ja lisää siten tarjolla olevan työn määrää.

Näennäisesti työntekijän asemaa heikentävä ehdotus toimii kuitenkin tosiasiallisesti erityisesti työttömien työnhakijoiden eduksi vähentämällä työttömyyttä, mutta myös jo tällä hetkellä työssä olevien hyväksi helpottamalla uudelleen työllistymistä aiemman työsuhteen päätyttyä. Syntyvät uudet työpaikat helpottavat myös urakiertoa ja siirtymistä parempiin tehtäviin.

Lisääntynyt työllisyys alentaa myös sosiaaliturvan järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja mahdollistaa ansiotuloverotukseen tehtävät kevennykset. Tällä on merkittävä kannustinvaikutus kaikissa tuloluokissa ja myös parantava vaikutus Suomen työmarkkinoiden haluttavuuteen suhteessa kilpaileviin maihin. Lisäksi se parantaa itsessään kaikkien työssäkäyvien nettotuloa.


3) Perustilimalli otetaan käyttöön sosiaaliturvassa

Perustilimallin käyttöönottoa ovat aiemmin ehdottaneet muun muassa kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) ja Ajatuspaja Libera. Perustili otetaan Päivän Byrokraatin aloitteessa käyttöön keskeisiltä osin näiden esittämässä muodossa.

Perustilin idea on turvaverkkoa vaarantamatta luoda terveitä kannustimia sosiaaliturvan käyttämättä jättämiseen, mikäli sosiaaliturvalle ei ole todellista tarvetta. Perustili koskee kuitenkin vain työkykyisiä ja -ikäisiä kansalaisia, eikä puutu pysyvästi työkyvyttömille, toimintarajoitteisille tai holhouksen alaisille maksettaviin etuuksiin. Perustili alkaa henkilön täyttäessä 18 vuotta ja vapautuu henkilön täyttäessä 65 vuotta.

Perustililtä nostettava perustuki vastaa kooltaan nykyisiä minimietuuksia. Se korvaa perusmuodossaan seuraavat tukimuodot: opintorahan, työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Se voi korvata myös muita syyperusteisia etuuksia, kuten vanhemmuuteen ja kodinhoitoon liittyviä tukia. Perustililtä nostettava tulo on ensisijaisesti rinnastettava pitkäaikaistyöttömien nykyisin käytössä olevaan työmarkkinatukeen eikä niinkään toimeentulotukeen. Lepomäen ja Ajatuspaja Liberan ehdotuksesta poiketen Päivän Byrokraatti ehdottaa myös toimeentulotuen ja asumistuen lakkauttamista ja korvaamista perustilimallilla.

Eräänlainen perustilin variantti on jo käytössä Singaporessa terveyspalveluihin liittyvän sosiaaliturvan osalta ja sillä on kyetty alentamaan kattamansa sosiaaliturvan kustannuksia 9 prosentilla ilman, että kansalaiset ovat kokeneet sosiaaliturvan heikentyneen, tai sen on koettu jopa parantuneen.

Perustili on viime kädessä lainapohjainen sosiaaliturva, jossa pidetään saldokirjaa elinkaaren aikana maksetuista maksuista ja vastaanotetuista etuuksista. Tilille ohjataan automaattisesti tietty osa henkilön ansiotuloista, mutta vuotuiseen siirtoylärajaan asti henkilö voi halutessaan siirtää tilille myös suuremman summan.

Tilin laskennallisen alkupääoman määrällä ei ole mallissa merkitystä, ja Lepomäen ja Ajatuspaja Liberan ehdotuksesta poiketen laskennallinen alkupääoma voi yksinkertaisuuden vuoksi olla myös nolla. Kun tilille kertyy varoja, alkupääoman ylittävää saldoa pidetään niin sanottuina vapaina varoina, jotka ovat aidosti henkilön omaa varallisuutta.

Tililtä henkilölle maksettavat etuudet pienentävät tilin saldoa. Tilin varat eivät sen lainaluonteisuudesta huolimatta voi koskaan loppua kesken, vaan negatiivisesta saldosta huolimatta tililtä on aina nostettavissa kuukausittaista enimmäismäärää vastaava määrä esimerkiksi työttömyyskorvausta vastaavana turvana. Kuitenkin myös silloin kun tilin saldo on negatiivinen, siirretään kaikista henkilön mahdollisista työtuloista automaattisesti tietty summa takaisin perustilille.

Mikäli tilillä on vapaita varoja, voi henkilö koska tahansa nostaa ne, eikä vapaiden varojen puitteissa tapahtuvalle kuukausittaiselle nostolle ole ylärajaa. Varoista maksetaan nostettaessa tulovero. Vapailla varoilla voi myös ostaa kotitalouspalveluita verovapaasti jäljempänä kuvatuin tavoin.

Henkilö tekee päätöksen tilin käytöstä itse, eikä nosto-oikeus ole myöskään millään tapaa sidoksissa samanaikaisiin työansioihin. Perustiliä voi siis käyttää myös muutosturvana ja osittaisena elatuksena esimerkiksi väliaikaisen osa-aikatyön tai osa-aikaisen lomautuksen ohella. Vastaavasti, esimerkiksi pätkätöiden vastaanottaminen ei aiheuta etuuksien pienenemistä tai niiden takaisinmaksuvelvollisuutta, vaan kaikki tehty työ ja kaikki saatu ansiotulo aidosti parantavat henkilön elintasoa.

Henkilön intressissä on aina kartuttaa perustilin saldoa, koska tilillä oleva (alkupääoman määrän ylittävä) pääoma on henkilön omaa varallisuutta.

Perustiliä voi kerryttää maksattamalla tilille ansiotyöstä kertyvää työtuloa tai yrittäjätuloa vuosittaisen siirtoylärajan puitteissa. Perustilille ohjataan automaattisesti esimerkiksi 10 prosenttia bruttomääräisestä ansiotulosta ennen lakisääteisiä työnantajamaksuja, kuitenkin enintään vuotuisen siirtoylärajan verran. Siirtoyläraja voi aiempien ehdotusten mukaisesti olla esimerkiksi 50 000 euroa.

Myös työnantajan lakisääteiset työnantajamaksut ohjataan työntekijän perustilille, ellei lainsäädäntöä päätetä muuttaa samalla siten, että työnantajan suorittamien maksujen sijasta tiliä kartuttaa yksin työntekijä. (Lakisääteisten työnantajamaksujen poistamisen yhteydessä tulisi palkkoja lakisääteisesti korottaa poistuvaa työnantajamaksua vastaavalla määrällä.)

Perustilille kerrytetty pääoma kuuluu henkilölle itselleen ja hän voi käyttää perustilin vapaita varoja, eli tilin alkupääoman ylittävää määrää, joustavasti elinkaaren eri vaiheissa.

Erittäin merkittävänä kannustimen perustilin ja sosiaaliturvan vastuulliseen käyttöön muodostaisi se seikka, että perustilin vapaat varat saa sääntöjen puitteissa sijoittaa haluamiinsa sijoituksiin tai vakuutuksiin ennen tuloveron maksamista. Syntyvä tuotto kuuluu henkilölle itselleen ja kertyy perustilille, kasvattaen tilin vapaiden varojen saldoa. Tuloveroa suoritetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan perustililtä yksilön muuhun käyttöön.

Mallissa perustilin vapaita varoja sallitaan käytettävän verovapaasti myös kotitalousvähennyksen piirissä olevien palveluiden ostamiseen, mikä olisi omiaan pienentämään ns. verokiilaa ja lisäämään työllisyyttä kotitalousvähennyksen piirissä olevien palveluiden alalla.

Mikäli tilin pääoma on positiivinen henkilön täyttäessä 65 vuotta, henkilö saa perustilin vapaita varoja vastaavan summan itselleen. Negatiivinen saldo annetaan puolestaan anteeksi. Perustilin vapaat varat kuuluvat myös henkilön perittävään omaisuuteen.

Perustili mahdollistaa nykyistä joustavammin taloudellisen suunnittelun eri elämäntilanteissa ja byrokraattisesti määräytyvän työttömyysturvan sijasta tuen nostamisen silloin kun henkilö sitä itse kokee tarvitsevansa. Tarveharkintaa siirrettäisiin siten nykyistä enemmän ihmiselle itselleen, ja holhous alkaa vasta sitten kun henkilö on osoittanut sitä tarvitsevansa.

Yksi keskeinen tapa, jolla perustili korvaa kannustinloukkuja kaikissa tuloluokissa on se, että sillä voidaan korvata ansiosidonnainen työttömyysturva. Moni valuu pitkäaikaistyöttömyyteen nykyisessä järjestelmässä juuri siksi, että ansiosidonnaisella olevan työttömän ei ole etuuksien menettämisen vuoksi kannattavaa ottaa vastaan esimerkiksi alempipalkkaista pätkätyötä. Päivän Byrokraatin ehdottamassa perustilimallissa tätä ongelmaa ei ole, vaan työn vastaanottaminen kannattaa aina.

On lisäksi huomattava, että merkittävä osa nykyisistä tulonsiirroista tapahtuu henkilön elinkaaren sisällä eikä eri henkilöiden elinkaarien välillä. Osa tämän turhan rahansiirtelyn aiheuttamasta byrokratiasta ja harkinnanvaraisista päätöksistä jää perustilin myötä pois. Sen seurauksena myös sosiaaliturvan järjestämisestä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset alennevat huomattavasti.

Perustilin mallia kansanedustaja Lepomäen ja Ajatuspaja Liberan ehdottaman mukaisena on tarkemmin kuvattu osoitteessa (linkki 3: Perustilin malli)

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Juha Ketola Ulkomaat


Edustajat

Juha Ketola Ulkomaat
Mardi 6 - 220, 10113 Tallinna
juha.ketola1@nullgmail.com
+35840 5748769


Varaedustajat

Tere Sammallahti Espoo
Nuottakunnantie 7 G 33, 02230
sammallahti.tere@nullgmail.com
0440990025

Mikko Laakso Espoo
mikko.laakso@nullalumni.aalto.fi
0503839432