Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Lobbaus läpinäkyväksi

12.10.2017

1 161 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 1 161

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla esitäytetyllä lomakkeella.

Kansalaisaloitteen otsikko

Lobbaus läpinäkyväksi

Aloitteen päiväys

12.10.2017

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero

OM 96/52/2017

Aloitteen sisältö

Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eduskunnan työjärjestystä.

Lisätään uusi 76 c § (Rekisteri sidosryhmätapaamisista):

"Edustajan on ilmoitettava taustatiedot merkittävistä tapaamisistaan sidosryhmien edustajien kanssa keskuskanslian ylläpitämään avoimeen rekisteriin kuukauden kuluessa tapaamisesta. Merkittäväksi tapaamiseksi katsotaan sellaiset kasvotusten tapahtuvat tapaamiset sekä ennakkoon sovitut puhelimen tai verkkoyhteyden yli tapahtuvat keskustelut, jotka eivät ole yksinomaan yksityisluonteisia, ja joilla pyritään vaikuttamaan suoraan tai välillisesti toimintaan ja mielipiteisiin edustajana.

Jos edustaja kehotuksesta huolimatta laiminlyö ilmoituksen tekemisen, puhemies ilmoittaa tästä täysistunnossa.

Puhemiesneuvosto antaa asiasta tarkempia ohjeita."

------

Muutetaan 76b§ (Sidonnaisuusrekisteri) kuulumaan:

"Keskuskanslia pitää rekisteriä, johon koostetaan muista rekistereistä saadut sekä edustajiensa itsensä antamat tiedot sidonnaisuuksistaan. Tiedot ovat julkisia, ja ne tallennetaan yleisön saataville tietoverkkoon selailtavassa muodossa sekä avoimena tietona ellei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu."

------

Muutetaan 71§ (Valtiopäiväasiakirjojen julkaiseminen) kuulumaan:

"Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan avoimena tietona yleisön saataville eduskunnan verkkosivuille selailtavaan muotoon sekä avoimeen rajapintaan koneellisesti hyödynnettäväksi. Valtiopäiväasiakirjoista julkaistaan eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat ja niiden ruotsinkieliset lyhennelmät, hallituksen esitykset ja kirjelmät niiden peruuttamisesta, valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut asetukset ja muut alemmanasteiset säädökset ja päätökset, kansalaisaloitteet, kertomukset, valtioneuvoston tiedonannot ja selonteot, luettelo lepäämään hyväksytyistä lakiehdotuksista, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, eduskunta-aloitteet, välikysymykset sekä kirjalliset kysymykset vastauksineen."

Perustelut

1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen tavoitteena on edistää laadukasta päätöksentekoa eduskunnalla varmistamalla, että edunvalvonta tapahtuu oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla.

Demokratiaan kuuluu, että eri tahoja sekä intressejä kuullaan kattavasti, avoimesti ja yhdenvertaisesti. Ongelmaksi vaikuttamistyö, tai yleisemmin lobbaus, muodostuu silloin, kun se tapahtuu julkisen tarkastelun ulottumattomissa. Kansalaisilla on oikeus tietää, kuinka edunvalvonta vaikuttaa päätöksiin. Selkeät säännöt läpinäkyvyydestä kannustavat päivänvaloa kestäviin toimintatapoihin, myös silloin, kun vaikuttaminen tapahtuu epävirallisissa yhteyksissä.

Ehdotuksessa esitetään seuraavia muutoksia eduskunnan työjärjestykseen:

1. Edustajat ilmoittavat tapaamisistaan vaikuttamisrekisteriin

2. Sidonnaisuusrekisteri julkaistaan avoimena tietona

3. Valtiopäiväasiakirjat julkaistaan avoimena tietona


2. EHDOTUKSET JA PERUSTELUT

2.1. Edustajat ilmoittavat tapaamisistaan vaikuttamisrekisteriin

Ehdotetaan eduskunnan työjärjestykseen lisättäväksi uusi pykälä 76 c §: “Rekisteri sidosryhmätapaamisista”. Pykälän sisältö olisi:

“Edustajan on ilmoitettava taustatiedot merkittävistä tapaamisistaan sidosryhmien edustajien kanssa keskuskanslian ylläpitämään avoimeen rekisteriin kuukauden kuluessa tapaamisesta. Merkittäväksi tapaamiseksi katsotaan sellaiset kasvotusten tapahtuvat tapaamiset sekä ennakkoon sovitut puhelimen tai verkkoyhteyden yli tapahtuvat keskustelut, jotka eivät ole yksinomaan yksityisluonteisia, ja joilla pyritään vaikuttamaan suoraan tai välillisesti toimintaan ja mielipiteisiin edustajana.

Jos edustaja kehotuksesta huolimatta laiminlyö ilmoituksen tekemisen, puhemies ilmoittaa tästä täysistunnossa.

Puhemiesneuvosto antaa asiasta tarkempia ohjeita.”

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että kansanedustajat toimittavat tiedot sidosryhmätapaamisistaan keskuskansliaan, joka julkaisee nämä vaikuttamisrekisteriin kirjattavat tiedot säännöllisesti ja jatkuvasti avoimena tietona.

Sidosryhmillä tarkoitetaan tässä muun muassa etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, laki- ja viestintätoimistoja, ajatuspajoja, säätiöitä, tutkimushankkeita ja -laitoksia, yrityksiä, uskonnollisia yhteisöjä ja julkisia organisaatioita, joiden edustajien kanssa kansanedustajat tapaavat. Tapaamisiksi katsotaan sekä eduskunnan sisällä että sen ulkopuolella edustajan työhön liittyvät tapaamiset. Pykälän kannalta merkittäviksi sidosryhmätapaamisiksi ei katsota yksinomaan yksityisluonteisia tapaamisia. Tarkoitus on, ettei esimerkiksi yksittäisiä kansalaisia, jotka tapaavat edustajia tai henkilöstöä omaan henkilökohtaiseen tilanteeseensa liittyen tai väärinkäytösepäilysten taikka muiden epäkohtien esiin tuomiseksi, kirjata pykälässä tarkoitettuun rekisteriin.

Tapaamistietojen ilmoittaminen voidaan toteuttaa teknisesti niin, ettei se kuormita kansanedustajia kohtuuttomasti. Sidosryhmien edustajia voidaan pyytää esitäyttämään tiedot. Kansanedustajat voivat esimerkiksi liittää sähköpostiensa loppuun automaattiseen allekirjoitusosioon tekstin ja linkin, jossa pyydetään kaikkia sidosryhmiä täyttämään tiedot tapaamisista verkkolomakkeeseen. Tällöin edustajan tai hänen toimeksiannostaan toimivan avustajan on yksinkertaista hyväksyä merkinnät ja tarvittaessa täydentää puuttuvat tiedot. Lisäksi voidaan selvittää mahdollisuus automaattisesti tai puoliautomaattisesti siirtää vaikuttamisrekisteriin tietoa esimerkiksi eduskunnan vierailijarekisteristä tai kansanedustajien julkisista kalenterimerkinnöistä, huomioiden tietosuojalainsäädäntö.

Ilmoitukset tapaamisista toimitetaan keskuskansliaan kuukauden kuluessa tapaamisen päättymisestä. Pykälän 2. momentin perusteella puhemies huomauttaa kansanedustajaa edustajaa täysistunnossa, mikäli tämä kehotuksesta huolimatta laiminlyö selvityksen antamisen.

Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeistuksia ilmoitusten tietosisällöstä ja toimitustavasta. Oleellista on, että tieto on kattavaa ja koneluettavaa.

Tapaamisista ilmoitettavia tietoja voisivat olla esimerkiksi:
- Tapaamisessa läsnäolleiden nimet ja heidän taustayhteisönsä ja mahdolliset toimeksiantajansa
- Tapaamisen aihe tai aiheet (kuten lainsäädäntökokonaisuus tai muu yleisempi aihepiiri)
- Tapaamisen ajankohta ja arvioitu kesto
- Tapaamispaikka tai viestintämenetelmä, jota tapaamisessa käytettiin
- Tapaamiseen liittyvät sähköisessä muodossa olevat asiakirjat, kuten dokumentit, esitykset, videot tai vastaavat, jotka on toimitettu ennen tapaamista tai kuukauden kuluessa sen jälkeen tai jotka esitetään tapaamisen aikana.

Vaikuttamisrekisterin ylläpitäjänä eduskunnan kanslia voi julkisuuslain salaamisperusteiden perusteella luokitella yksittäisiä tapaamisia tai sen yksittäisiä tietoja salaisiksi. Tietojen asianmukaiseen luokitteluun tulisi kiinnittää huomiota.

Edellä kuvatuilla tapaamisten taustatiedoilla pyritään tuomaan esille päättäjiin tapahtuva vaikutus. Tästä johtuen on ensisijaisen tärkeää, että tapaamisen aihe ja sisältö dokumentteineen tulee ilmi, jotta sen vaikutus lainsäädäntöön voidaan jäljittää. Tapaamiseen liittyvien dokumenttien jakaminen mahdollistaa dokumentteihin pääsyn myös muille kansanedustajille, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Näillä taustatiedoilla voidaan myös tilastoida ja selvittää kuinka paljon sidosryhmät vaikuttavat päättäjiin ja päätöksentekoon. Asiakirjan määritelmä tässä olisi sama kuin julkisuuslaissa ja siihen liittyvässä oikeuskäytännössä.

Vaikuttamisrekisterin on tarkoitus tehdä näkyväksi ns. lainsäädännöllinen jalanjälki eli se miten, kenen toimesta, missä vaiheessa ja kuinka paljon lopulliseen päätökseen on vaikutettu käsittelyprosessin aikana.

2.2. Sidonnaisuusrekisteri julkaistaan avoimena tietona

Ehdotetaan muutosta eduskunnan työjärjestyksen pykälään 76b§: “Sidonnaisuusrekisteri”. Muutetun pykälän sisältö olisi:

“Keskuskanslia pitää rekisteriä, johon koostetaan muista rekistereistä saadut sekä edustajiensa itsensä antamat tiedot sidonnaisuuksistaan. Tiedot ovat julkisia, ja ne tallennetaan yleisön saataville tietoverkkoon selailtavassa muodossa sekä avoimena tietona ellei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.”

Muutoksen tarkoitus on varmistaa, että 76§a:n perusteella sidonnaisuusrekisteriin kerätty tieto on julkaistu käytettävässä muodossa. Nykyisellään tietoa julkaistaan eduskunnan sivuilla vain kunkin edustajan alasivulla. Kuitenkin sidonnaisuuksien analysoimiseksi on ensisijaisen tärkeää, että rekisteri on saatavilla koneluettavassa muodossa ja sellaisella käyttölisenssillä, että sidonnaisuuksia voidaan analysoida esimerkiksi yhdistelemällä sitä muihin tietolähteisiin (esimerkiksi y-tunnusten perusteella). Tässä julkaiseminen JHS-189-suosituksen mukaisesti tulee kyseeseen.
Muutoksella poistetaan maininta tiedon poistamisista henkilön toimen päättyessä. Sille ei nähdä perusteluita, sillä usein sidonnaisuuksien tarkastelu on mielekästä nimenomaan toimen tai palvelussuhteen päätyttyä. Kun vaikuttavassa asemassa olevat henkilöt siirtyvät muihin tehtäviin, tulee aikaisempien sidonnaisuuksien tarkastelu ajankohtaiseksi. Myös yhteiskunnallista ja poliittista tutkimusta tekevillä tahoilla tulisi olla mahdollisuus tarkastella sidonnaisuuksia ja niiden vaikutuksia historiallisessa mittakaavassa.

Pykälä huomioi EU tietosuoja-asetuksen ja tulevan tietosuojalainsäädännön tietosuoja-asetuksen vaatimukset, mm. 86 artiklan, pykälän 154. “[...] asetusta sovellettaessa voidaan ottaa huomioon virallisten asiakirjojen julkisuusperiaate. Virallisten asiakirjojen julkisuutta voidaan pitää yleisenä etuna.“

2.3. Valtiopäiväasiakirjat julkaistaan avoimena tietona

Ehdotetaan muutosta työjärjestyksen pykälän 71§: “Valtiopäiväasiakirjojen julkaiseminen” ensimmäiseen virkkeeseen. Muutettu virke kuuluisi:

“Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan avoimena tietona yleisön saataville eduskunnan verkkosivuille selailtavaan muotoon sekä avoimeen rajapintaan koneellisesti hyödynnettäväksi.”

Momenttiin lisätään maininta koneluettavuudesta, avoimesta tiedosta ja avoimesta rajapinnasta. Tarkoitus on, että eduskunta sitoutuisi julkaisemaan kaiken julkisen tiedon avoimen tiedon lisenssillä JHS-189-suosituksen mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan rakenteellisena datana parhaiden kansainvälisten esimerkkien mukaisesti ja tiedon hyödyntäjien tarpeita huomioiden. Myös asiakirjojen versiot tallennetaan ja julkaistaan avoimena tietona.

Tarkoitus on mahdollistaa koneellinen analyysi yhdistelemällä tietoa vaikuttamisrekisteristä, sidonnaisuusrekisteristä ja tässä pykälässä tarkoitetusta valtiopäiväaineistosta kuten esimerkiksi täysistuntojen äänestystiedoista, valiokuntien asiantuntijalististoista. Näin voidaan saada parempi ymmärrys päätöksentekoprosesseista ja parempi käsitys riippuvuuksista ja vaikuttamisesta eduskunnan päätöksentekoon. Julkaisu avoimena tietona ja avoimessa rajapinnassa edistää tiedon hyödynnettävyyttä, eri toimijat voivat tuottaa uusia verkkopalveluita, sisältökokonaisuuksia, datavisualisointeja ja muita sovelluksia valtiopäiväasiakirjoja hyödyntäen.

Osaa valtiopäiväasiakirjoista on aiemmin julkaistu avoimena datana. Koska kyseessä ei kuitenkaan ole ollut velvoittava asia, toteutus on kärsinyt kroonisista resurssipuutteista ja vakavasti viivästynyt ja tietoaineisto vaillinaista.


3. KÄSITTELY JA VOIMAANTULO

Esitys sisältää ehdotukset yhden pykälän lisäämiseksi ja kahden muuttamiseksi eduskunnan työjärjestyksessä. Eduskunnan työjärjestys on laintasoinen säädös, jota eduskunta voi päättää muuttaa yksinkertaisella enemmistöllä.

Hallituksen esityksessä perustuslain muuttamiseksi (HE 60/2010) perustellaan perustuslakiin kirjattua kansalaisaloitemahdollisuutta (§ PL 53):

“Perustuslaissa säädettäisiin aloiteoikeuden kohdentumisesta lainsäädäntöasioihin. Säännösehdotuksen mukaan kyse olisi oikeudesta tehdä aloite lain säätämiseksi. Muut eduskunnan toimivaltaan kuuluvat asiat jäisivät aloiteoikeuden ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan asettaisi merkittäviä rajoituksia kansalaisten aloiteoikeudelle ottaen huomioon lainsäädännön alan laajuus. Aloite voisi koskea voimassa olevan lainsäädännön muuttamista tai kumoamista taikka kokonaan uuden lain säätämistä. Eduskunta voi säätää lain myös asiasta, josta nykyisin säädetään asetustasolla. Kansalaisaloite voisi kohdistua myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain säätämiseen perustuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti.

Merkittävimpiä aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä olisivat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen sekä valtion talousarvioasiat. Aloiteoikeuden piiriin kuuluisivat kuitenkin myös sellaiset lainsäädäntöasiat, joilla on vaikutuksia valtion talousarvioon.

Säännösehdotus ei asettaisi tiukkoja perustuslakiin sidottuja vaatimuksia kansalaisaloitteen muodolle.”

Eduskunnan työjärjestystä ei ole mainittu perustuslain eikä kansalaisaloitelain esitöissä sellaisena laintasoisena säädöksenä, joka jäisi aloiteoikeuden ulkopuolelle. Kansalaisaloitteen tarkkaa käsittelyprosessia eduskunnassa ei ole säädetty, mutta käytännössä se on rinnastunut käsittelyprosessiltaan yli 100 kansanedustajan aloitteeseen. Yksittäisellä kansanedustajalla on eduskunnan työjärjestyksen mukaan oikeus tehdä aloitteita eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.

Edellä mainituista syistä aloitteentekijöillä on perusteltu oletus, ettei eduskunnan työjärjestys ole kansalaisaloitteen aloiteoikeuden ulkopuolella. Näkemystä tukee se, että epäselvissä tilanteissa asiaa tulisi tulkita perusoikeusmyönteisesti ja kansalaisten edun mukaisesti.

Aloitteentekijät toivovat, että ehdotukset tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Yksittäisille muutoksille voi olla kuitenkin tarpeen määritellä viivästetty voimaantuloaika, jotta tarvittavat tietojärjestelmät ovat toiminnassa.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 0 kpl


Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Open Knowledge Finland, Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki


Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Teemu Ilmari Ropponen Helsinki

Joonas Taavetti Pekkanen Helsinki

Pekka Aleksi Knuutila Helsinki

Jaakko Juhani Korhonen Helsinki


Edustajat

Teemu Ilmari Ropponen Helsinki
Hietaniemenkatu 10 F 36 00100 Helsinki
teemu.ropponen@nullokf.fi
0405255153


Varaedustajat

Joonas Taavetti Pekkanen Helsinki
Pengerkatu 25B42, 00500 Helsinki
joonas.pekkanen@nullavoinministerio.fi
0505846800

Pekka Aleksi Knuutila Helsinki
Runeberginkatu 48 B 28 00260 Helsinki
aleksi.knuutila@nullokf.fi
+44 7563089587