Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kansalaisaloite alkoholilain muuttamisesta siten, että alkoholijuoman vähittäismyynti sallitaan enintään 15,5 tilavuusprosenttia (nyk. 4,7 %) alkoholia sisältäville käymisteitse valmistetuille juomille.

5.6.2017

3 278 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 3 278

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla esitäytetyllä lomakkeella.

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloite alkoholilain muuttamisesta siten, että alkoholijuoman vähittäismyynti sallitaan enintään 15,5 tilavuusprosenttia (nyk. 4,7 %) alkoholia sisältäville käymisteitse valmistetuille juomille.

Aloitteen päiväys

5.6.2017

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero

OM 60/52/2017

Aloitteen sisältö

Aloitteen sisältö

Aloitteeseen sisältyvässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilain vähittäismyyntilupaa koskevaa säännöstä siten, että käymisteitse valmistetun enintään 15,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön (Alko Oy) lisäksi harjoittaa myös muu vähittäismyyntiluvan haltija. Esityksen tavoitteena on vapauttaa osa alkoholijuomien vähittäismyynnistä alkoholiyhtiön ulkopuoliseen myyntiin sekä parantaa suomalaisen panimoalan ja vähittäiskaupan kilpailukykyä EU:n sisämarkkinoilla. Lisäksi esityksellä pyritään edistämään kuluttajan etua vapauttamalla esityksen piiriin kuuluvat alkoholijuomat laajemman jakelun ja hintakilpailun piiriin.

Lakiehdotus

Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alkoholilain (1143/1994) 14 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 764/2002, seuraavasti:
--------------------------
Käymisteitse valmistetun enintään 15,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan.
--------------------------
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Perustelut

Perustelut

1 Nykytilan arviointi

Voimassa olevan alkoholilain nojalla saa alkoholiyhtiön monopolin ulkopuolella vähittäismyynnissä olla kaupan vain enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Myynti on luvanvaraista. Tilanne on säilynyt käytännössä muuttumattomana jo vuodesta 1969, jolloin laki keskioluesta (462/1968) tuli voimaan.
Valtaosa vähittäiskaupassa myytävistä käymisteitse valmistetuista alkoholijuomista on oluita. Lisäksi juomaryhmään kuuluvat siiderit ja long drink -juomat. Alkon osuus kaikesta Suomessa myydystä oluesta on alle kaksi prosenttia. Huomioiden matkustajatuonnin suuren määrän, on Alkon myynnin osuus kaikesta Suomessa kulutetusta oluesta vielä tätäkin pienempi.
Niin kutsuttujen nelosoluiden, eli enemmän kuin 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien oluiden, myynnin rajaamisella Alkoon ei ole nykytilanteessa sosiaali- ja terveyspoliittisia perusteita. Yhtäältä voidaan todeta, että vähittäismyynnin vapauttaminen esityksessä ehdotetulla tavalla ei merkittävästi vaarantaisi Alkon kannattavuutta, sillä kyseisen juomaryhmän osuus yhtiön kokonaismyynnistä on varsin pieni.
Vähittäiskaupan nykyinen 4,7 prosentin raja ei takaa kuluttajille yhdenvertaisia valinnanmahdollisuuksia erilaisten olutlaatujen hankkimiseen. Alkon valikoimaan ottoon liittyvät hallinnolliset menettelyt ovat erityisesti pienpanimoiden osalta johtaneet siihen, että osa panimoista on joko luopunut kokonaan yli 4,7 tilavuusprosenttisten oluiden valmistuksesta tai ryhtynyt myymään niitä Tallinnan laivoilla, virolaisissa kaupoissa ja ulkomaisissa verkkokaupoissa. Kotimaisen oluen valikoimien heikentyessä kotimaan markkinoilla suuntautuu kulutuskysyntä käytännössä toisiin EU-maihin tai vastaaviin ulkomaisiin tuotteisiin Alkosta.
Virosta matkustajatuontina tuotava olut on tutkimusten mukaan valtaosin nelosolutta. Suomessa kulutetusta nelosoluesta noin 65 prosenttia on hankittu juuri Virosta. Alkon myyntiin verrattuna määrä on yli kolminkertainen. Tehtyjen tutkimusten mukaan jakelutien muutoksen johdosta oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta. Tämä johtuisi vähittäismyynnin vapauttamista seuraavasta hintakilpailusta, jonka on arvioitu laskevan nelosoluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia monopoliyhtiön hinnoitteluun verrattuna. Alhaisempi vähittäismyyntihinta kotimaassa vähentäisi ennen kaikkea Viron matkustajatuonnin houkuttelevuutta.
Suurimpia kärsijöitä Suomen tiukasta alkoholipolitiikasta on EU:n sisämarkkinoiden vapautumisen jälkeen ollut kotimainen panimoalan. Alalta on hävinnyt 40 prosenttia työpaikoista vuoden 2003 jälkeen. Syynä voidaan pitää ennen kaikkea Viron matkustajatuontia. Matkustajatuonti selittyy alkoholijuomien suurella hintaerolla Viron ja Suomen välillä Viron eduksi. Tämä puolestaan johtuu Suomen korkeasta alkoholiverotuksesta ja Alkon hinnoittelukertoimista.
Lakimuutoksen vaikutus Alkon monopoliasemaan EU-oikeuden näkökulmasta
Alkoholiyhtiön monopolin olemassaoloa ja toimintaa määrittäviä kansallisia oikeussääntöjä tulkitaan keskeisesti SEUT 37 artiklan nojalla. Artikla 37 kohdistuu ennen kaikkea olemassa oleviin kaupallisiin valtion monopoleihin, joihin liittyvät poikkeukset on perinteisesti neuvoteltu jäsenneuvotteluiden yhteydessä. Myös Suomen Alkon vähittäismyyntimonopolia koskeva poikkeus sovittiin vuoden 1995 jäsenneuvotteluiden yhteydessä. Kyseinen artikla ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö eivät edellyttäisi Alkon monopoliaseman purkamista muiden alkoholijuomien osalta, mikäli 15,5 prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyynti vapautettaisiin esityksessä kuvatulla tavalla. Kyseiset Alkon yksinoikeuden kaventamista koskevat toimet todennäköisesti toteuttaisivat nykyistä paremmin EU:n sisämarkkinoiden kilpailuoikeudellisia periaatteita.
Monopolin toiminnasta erotettavan kansallisen lainsäädännön – kuten alkoholilain 14 §:n – vaikutuksia unionin sisäiseen kauppaan arvioidaan SEUT 34 artiklan perusteella. Artiklan nojalla kielletään sellaiset kansalliset säädökset, jotka voivat tosiasiallisesti tai mahdollisesti rajoittaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa suoraan tai välillisesti. Toisaalta SEUT 36 artiklan mukaan SEUT 34 artiklassa määrätty ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja muun muassa julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä alkoholilain 14 § 1 ja 2 momentissa säädettyä vähittäismyyntilupaa koskevaa järjestelmää on pidetty SEUT 36 artiklan nojalla hyväksyttävänä. Myöskään kyseiset artiklat ja niihin liittyvä oikeuskäytäntö eivät näyttäisi puoltavan väitettä, jonka mukaan nelosoluiden ja muiden käymisteitse valmistettujen enintään 15,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttaminen itsessään tulisi edellyttämään Alkon monopoliaseman purkamista tätä vahvempien alkoholijuomien osalta.
Alkoholilain 14 § 3 momentin mukaan vähittäismyyntilupa voidaan myöntää vain sille, jolla on tähän toimintaan tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus. Samaisen pykälän 4 momentin mukaan vähittäismyyntiä saa harjoittaa vain lupaviranomaisen hyväksymässä myyntipaikassa, jossa myynti on järjestetty siten, että tehokas valvonta on mahdollinen. Suomen hallitus on esimerkiksi EU-tuomioistuimen Valev Visnapuu -tapauksessa perustellut järjestelmää sillä, että kyseisellä vähittäismyyntilupajärjestelmällä on mahdollista valvoa, että vähittäismyyjät noudattavat alkoholijuomien myyntiä koskevia säännöksiä. Myöskään Suomen alkoholipolitiikassa tavoitteeksi asetettua kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelun tasoa ei olisi Suomen hallituksen kyseisessä tapauksessa lausuman mukaan mahdollista saavuttaa lievemmin keinoin kuin pitämällä vähittäismyynti luvanvaraisena tai Alkon yksinoikeutena. Vähittäismyyntilupajärjestelmän on siis katsottu toteuttavan sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita.
Oikeuskäytännön valossa esimerkiksi nelosoluiden vähittäismyynnin vapauttaminen ei myöskään tarkoita velvollisuutta kaikenlaisten muidenkin enintään saman vahvuisten alkoholijuomien sallimiseen laajempaan vähittäismyyntiin. EU-oikeudellinen arviointi ei yksioikoisesti perustu tuotteiden alkoholipitoisuuksiin. Jo nykyisellään alkoholilain 14 § 2 momentin puitteissa enintään 13 % vahvuisen alkoholin myynti on luvanvaraisesti sallittua ilman, että muita vastaavan vahvuisia alkoholituotteita olisi vapautettu vapaampaan vähittäismyyntiin.

2 Ehdotetut muutokset

Alkoholilaki
Esityksessä ehdotetaan, että alkoholilain vähittäismyyntilupaa koskevaa 14 §:n 1 momenttia muutetaan siten, että käymisteitse valmistetun enintään 15,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa harjoittaa se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan.
Esityksen tavoitteena on vapauttaa osa alkoholijuomien vähittäismyynnistä alkoholiyhtiön ulkopuoliseen myyntiin sekä parantaa suomalaisen panimoalan ja vähittäiskaupan kilpailukykyä EU:n sisämarkkinoilla.
Uudistuksen arvioidaan kasvattavan panimoalan ja päivittäistavarakaupan alan liikevaihtoa. Uudistuksen odotetaan siten edistävän työllisyyskehitystä. Alojen työllisyys kasvaisi arviolta 300-400 henkilötyövuotta.
Lakimuutoksen piiriin kuuluvien alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttaminen vaikuttaisi myönteisesti kuluttajien toimintamahdollisuuksiin saatavuuden parantuessa ja hintojen alentuessa.

3 Esityksen vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset
Yleisten taloudellisten vaikutusten panimoalan päivittäistavarakaupan liiketoiminnalle arvioidaan olevan myönteisiä. Kotimaan myynnin kasvulla olisi yritysten liikevaihtoa kasvattava vaikutus. Nelosoluiden ja muiden lakimuutoksen piiriin kuuluvien alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttaminen vaikuttaisi myös myönteisesti kuluttajien toimintamahdollisuuksiin saatavuuden parantuessa ja hintojen alentuessa.
Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan lasku, matkustajatuonnin väheneminen ja oluen vähittäiskulutuksen painopisteen siirtyminen litroissa mitattuna korkeammin verotettavaan nelosolueen lisäisivät valtion alkoholiverotuloja noin 50 miljoonaa euroa.
Vaikutukset viranomaisen toimintaan
Lakiesityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Vähittäismyyntilupien kokonaismäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla.
Ympäristövaikutukset
Viron matkustajamäärien ja satamiin kohdistuvan liikenteen väheneminen voi jossain määrin vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Matkustajatuonnin osittain korvautuessa kotimaan myynnillä siirtyvät juomapakkaukset suomalaisen panttijärjestelmän piiriin. Tämän arvioidaan jossakin määrin parantavan pakkausten kierrätysastetta.

Yhteiskunnalliset vaikutukset
Lakimuutos tukee suomalaisen olut- ja alkoholikulttuurin kehittymistä ja tukee kehitystä, jossa alkoholin kulutus suuntautuu miedompiin juomiin. Alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan olevan sitä pienempi, mitä laimeampana alkoholi kulutetaan.
Absoluuttisen alkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kolme prosenttia lakimuutoksen johdosta. Koska alkoholijuomien kulutuksen painopiste siirtyy entisestään väkevistä alkoholijuomista miedoimpiiniin, alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan vajaat kaksi prosenttia.
Kilpailuvaikutukset
Alkon myymälöiden sijoittumispolitiikan on katsottu vääristävän päivittäistavarakaupan kilpailua. Alkon myymälöitä on vain noin kymmenesosa päivittäistavaroita myyviin myymälöihin nähden. Tämä merkitsee sitä, että Alkon myymälän läheisyydessä olevat päivittäistavarakaupan yritykset hyötyvät huomattavasti Alkon myymälän tuomasta asiakasvirrasta. Alkon myymälöiden sijainnin merkitys päivittäistavarakauppaa harjoittaville yrityksille vähenisi, kun tässä lakiesityksessä tarkoitettu tuoteryhmä vapautettaisiin muuhun vähittäiskauppaan. Samalla alkoholimonopolista päivittäistavarakaupalle aiheutuva kilpailun vääristymä laimenisi.
Yritys- ja työllisyysvaikutukset

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n mukaan oluen kotimaanmyynti vuonna 2015 oli 385,2 miljoonaa litraa. Lukuun ei kuulu tilastoimaton matkustajatuonti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan oluen matkustajatuonti ulkomailta vuonna 2015 oli 31,1 miljoonaa litraa. Alkon osuus oluen tilastoidusta kotimaanmyynnistä oli vuonna 2015 vain 1,8 prosenttia.
Pellervon taloustutkimuksen (Holm et al, 2013) tutkimuksen mukaan jakelutien muutoksen johdosta oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta. Vähittäismyynnin vapauttaminen laskisi hintakilpailun myötä nelosoluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia ja kaikkien alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa 3,8 prosenttia. Hinnan laskun seurauksena nelosoluen osuus vähittäismyynnin arvosta kasvaisi kahdesta prosentista (vuosi 2010) 24 prosenttiin. Kolmosoluen osuus laskisi 41 prosentista 23 prosenttiin. Väkevien alkoholijuomien osuus vähittäismyynnin arvosta laskisi 25 prosentista 21 prosenttiin.
PTT:n tutkimuksen mukaan nelosoluen jakelutien muutos lisäisi panimotuotteiden myyntiä Suomessa 114 miljoonaa euroa. Valintamyymälöiden liikevaihto kasvaisi 2,4 prosenttia ja elintarvikekioskien 4,6 prosenttia. Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia. Suurten kauppojen myynti säilyisi lähes ennallaan. Pienkauppojen ”kauppakuolemat” vähenisivät noin 100 kappaleella. Työllisyys kasvaisi 300-400 henkilötyövuotta.
Jakelutien muutos parantaisi myös pienpanimoiden kasvuedellytyksiä. Tällä hetkellä pienpanimoiden valmistamille nelosoluille ainoa myyntikanava kotimaassa on Alko, jolla on Suomessa 351 myymälää. Erilaisia market-tyyppisiä myymälöitä ja muita päivittäistavaroita myyviä myymälöitä on Päivittäistavarakauppa ry:n tilastojen mukaan Suomessa yli 4 000. Lakimuutoksen myötä mahdolliset myyntipisteet pienpanimoiden nelosoluille ja muille laissa tarkoitetuille tuotteille arviolta kymmenkertaistuisivat.

Kuluttajavaikutukset
Kuluttajien valinnanmahdollisuudet ja –vapaus lisääntyisivät, kun tuotteiden saatavuus parantuisi. Kuten yllä on todettu, vahvojen oluiden, siiderien ja muiden käymisteitse valmistettujen enintään 15,5 prosenttisten alkoholijuomien saatavuus parantuisi yksityisen kaupan kattavamman jakeluverkoston johdosta. Kuluttajat hyötyisivät myös kilpailun mukanaan tuomasta hinnan laskusta. Hintakilpailun johdosta nelosoluen vähittäismyyntihinnan on arvioitu laskevan nykytasosta noin 25 prosenttia.




Lakiehdotus

Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alkoholilain (1143/1994) 14 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 764/2002, seuraavasti:
--------------------------
Käymisteitse valmistetun enintään 15,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan.
--------------------------
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Muu verkkopalvelu
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 0 kpl


Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Cafe Success,korkeavuorenkatu 2,00140 helsinki


Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Petri Raffaele Viglione Helsinki


Edustajat

Petri Raffaele Viglione Helsinki
korkeavuorenkatu 2 c 33,00140 helsinki
petrivig@nullyahoo.com
040 5013676


Varaedustajat

Thomas Felix Backman Helsinki
thomas.backman@nullnic.fi
0400407929