Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Tarpeettoman autokatsastuksen lakkauttaminen

6.6.2017

14 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 14

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Aloite ei saanut vaadittua 50 kannatusilmoitusta 6.7.2017 mennessä.

Kansalaisaloitteen otsikko

Tarpeettoman autokatsastuksen lakkauttaminen

Aloitteen päiväys

6.6.2017

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 62/52/2017

Aloitteen sisältö

Aloitteen tavoite on autokatsastuslain kumoaminen.

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta säädettiin vuonna 1917. Lain vaikuttavuudesta ei tehty tutkimusta vaan katsastus pelkästään arveltiin tarpeelliseksi. Autokatsastuksen vaikuttavuus tutkittiin ensimmäisen kerran Fosser-1991 tutkimuksella. Tutkimus todistaa että katsastuksella ei ole mitään vaikuttavuutta liikenneturvallisuuteen. Katsastamattomien ajoneuvojen suhteellinen osuus onnettomuuksissa oli tutkimuksessa sama kuin mikä oli katsastamattomien ajoneuvojen suhteellinen osuus tieliikenteessä. Autokatsastuksella ei ennaltaehkäistä onnettomuuksia jotka voisivat johtua auton ajonaikana ilmenneestä yllättävästä viasta. Kuljettaja pitää auton liikenneturvallisena ilman ulkopuolista katsastusta. Moottoripyörät on vapautettu kokonaan katsastuksesta eikä moottoripyörille tapahdu liikenneonnettomuuksia jotka johtuvat moottoripyörän teknisestä viasta. Sama pätee tutkitusti myös autoihin. Tutkimuksen perusteella esitämme vaikuttamattoman autokatsastuksen lakkautettavaksi. Autokatsastuksen tarpeellisuus eli hyöty, ei ole tunnepohjainen kannatuskysymys vaan mitattavissa oleva tosiasia.

Perustelut

Perustelut ovat virheettömät eikä vastaperusteluita ole olemassa. Autokatsastuksen puolustaja joutuu luopumaan käsitteellisestä tieteestä.

Autokatsastuksen vaikuttavuudesta on tehty monia ajalle tyypillisiä leikkitutkimuksia joissa on saatu tulokseksi vähäistä vaikuttavuutta. Autokatsastuksesta tehdyn Fosser-1991 tutkimuksen koeasetelma oli tieteellinen. Tutkimukseen osallistui 203 000 ajoneuvoa. Tutkimukseen osallistuneista ajoneuvoista puolet katsastettiin ja puolet jätettiin katsastamatta. Katsastamattomien ryhmään kuuluneista ajoneuvoista puolet kävi satunnaisessa tienvarsikatsastuksessa ja puolet oli kokonaan kaiken katsastuskontrollin ulkopuolella. Tutkimukseen osallistuneista ajoneuvoista 47 000 joutui jälkikäteen onnettomuuteen. Onnettomuusaineistosta ei löytynyt mitään eroja onnettomuuksien määrissä katsastettujen ja katsastamattomien ryhmiin kuuluvien ajoneuvojen välillä. Tutkimus todistaa että autojen katsastaminen on vaikuttamatonta. Kaiken katsastuskontrollin ulkopuolella olleet ajoneuvot eivät lisänneet katsastamattomien ryhmään kuuluneiden ajoneuvojen onnettomuuksia. Tutkimus todistaa että katsastuksen aloittaminen on ollut virhe. Ajoneuvojen hylkäämiset katsastuksissa ei johda parantuneeseen liikenneturvallisuuteen. Autokatsastus on ollut 100 vuotta väärä lääke ongelmaan jota ei ole olemassa.

Trafi kertoo tutkimuksen tiivistelmässä että jokaiselle autolle pakollinen katsastus on tarpeeton ja pelkkä osan ajoneuvokannan satunnaiskatsastus tuo koko ajoneuvokannan osalta täyden liikenneturvallisuuden. Samaan aikaan Trafi on sitä mieltä että kaikille pakollinen autokatsastus on tarpeellinen ja pitää jatkua. On mahdotonta sovittaa yhteen käsitteitä tarpeeton ja tarpeellinen. Trafi uskoo myös että tehty tutkimus ei ole voimassa olleen satunnaiskatsastuksen vuoksi sovellettavissa Suomeen ja uhka satunnaiskatsastuksesta on syy miksi kuljettaja pitää auton liikenneturvallisena. Todellisuudessa satunnaiskatsastus ei vääristä tutkimustulosta katsastuksen vaikuttavuuden osalta, eikä muuta sitä tosiasiaa että kaiken katsastuskontrollin ulkopuolella olleet autot eivät lisänneet katsastamattomien autojen onnettomuuksien määrää. Jos auton katsastamattomuus olisi liikenneturvallisuusriski olisi tutkimuksen katsatamattomien ryhmään kuuluneiden kaiken katsastuskontrollin ulkopuolella olleiden autojen korkeampi onnettomuusriski lisännyt katsastamattomien ryhmään kuuluneiden autojen onnettomuuksien määrää. Ainoana jäljelle jäävänä liikenneturvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavana tekijänä on tutkimuksen aikana ollut satunnaiskatsastusuhka. Satunnaiskatsastuksen uhkaa todennäköisempi syy miksi autonkin ohjauslaitteet moottoripyörän tavoin pidetään liikenneturvallisena on se että autolla halutaan päästä turvallisesti perille. Trafin tulkinta tutkimuksesta osoittaa sen että virkamiehet eivät ymmärrä tutkimusta. Lait pitää perustua tutkittuun tietoon ja ymmärrykseen. Autokatsastuslaki ei perustu mihinkään ja se tullaan hyödyttömänä lakkauttamaan. Mitä nopeammin autokatsastus lakkautetaan sitä parempi yhteiskunnalle. Katsastusmiljardit menevät tutkitusti hukkaan jos autokatsastusta tietämättömyyden takia jatketaan. Lakialoitteen arvo on miljardiluokkaa.

Lait pitää toteuttaa siten että niiden vaikuttavuutta voidaan tutkia tieteen keinoin. Autokatsastuksen lakkauttamisen yhteydessä voidaan tutkia mikä on Trafin esittämän satunnaiskatsastusuhkan vaikutus liikenneturvallisuuteen.



Lähteet:


Fossertutkimus:

Määräaikaiskatsastuksen vaikutus henkilö- ja pakettiautojen onnettomuusriskiin Norjassa 1980-luvun lopulla tehty laaja kokeilu määräaikaiskatsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksista (Fosser 1991) on useissa yhteyksissä todettu
metodeiltaan parhaaksi tämän alan tutkimukseksi. Tutkimukseen osallistuivat kaikki vuosina 1978, 1979 ja 1980 ensirekisteröidyt henkilö- ja pakettiautot. Autot jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän noin 46 000 autoa katsastettiin vuosittain vuosina 1986, 1987 ja 1988. Toisen ryhmän noin 46 000 autoa katsastettiin vuonna 1986, mutta ei seuraavina kahtena vuotena. Kolmannen ryhmän noin 111 000 autoa ei katsastettu lainkaan vuosina 1986–1988. Tällainen satunnaisotanta varmisti sen, että onnettomuusasteiden erot ryhmien välillä olivat seurausta ainoastaan katsastuksesta. Ryhmiin 1 ja 2 kuuluvien autojen omistajille kerrottiin kokeilusta katsastukseen kutsuvassa kirjeessä. Autot katsastettiin tavalliseen tapaan valtion katsastusasemilla. Kaikkia koeasetelman mukaisia katsastuksia ei kuitenkaan voitu suorittaa, vaan kolmasosa jäi suorittamatta. Laskelmissa kaikki autot kuitenkin laskettiin siihen ryhmään kuuluviksi, mihin ne alun perin oli arvottu, riippumatta siitä, oliko kaikki koeasetelmaan kuuluvat katsastukset toteutettu. Autojen onnettomuustiedot vuosilta 1986–1989 saatiin Norjan neljältä suurimmalta vakuutusyhtiöltä. Tietoihin sisältyivät sekä peltikolarit että henkilövahinko-onnettomuudet. Onnettomuusaineisto käsitti 47 000 onnettomuutta. Onnettomuusasteessa (onnettomuudet / 1 000 autopäivää), onnettomuuksien vakavuudessa tai onnettomuuksien rahallisessa arvossa ei havaittu mitään eroja tutkimuksen kolmen autoryhmän välillä. Kokeen loppuun mennessä 6–7 % tutkimukseen osallistuvista autoista oli romutettu. Autoista, joita ei katsastettu kertaakaan vuosina 1986–1988 oli romutettu suurempi osa kuin muista autoista. Katsastus siis pidensi autojen käyttöikää. Tutkimusasetelma ei tuottanut tulosten tulkintaa haittaavia lieveilmiöitä: Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroja omistajien iässä tai sukupuolessa, ajettujen kilometrien tai omistajavaihdosten määrässä eikä vakuutuksen kattavuudessa.


Trafin tiivistelmä:

Katsastuksen liikenneturvallisuusvaikutuksia on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa. Tulokset ovat vaihdelleet olemattomasta liikenneturvallisuusvaikutuksesta onnettomuuksien 10 %:n vähenemään. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin olleet menetelmiltään puutteellisia. Ainoastaan yhdessä norjalaistutkimuksessa (Fosser 1991) oli hyvä koeasetelma. Kyseisessä tutkimuksessa ei havaittu katsastuksen vähentäneen onnettomuuksia. Kyseisen tutkimuksen aikana henkilöautojen tienvarsitarkastukset olivat kuitenkin Norjassa erittäin yleisiä, mikä estää tutkimustuloksen suoran soveltamisen esimerkiksi Suomeen.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Pekka Juhani Saastamoinen Oulu


Edustajat

Pekka Juhani Saastamoinen Oulu
Oulu
pjsaa2@nullgmail.com
0442409969


Varaedustajat

Toini Terttu Tellervo Saastamoinen Oulu
real.person@nullinarilainen.com