Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Pakko ei kannusta, järkeä tartuntatautilakiin: 1) Ei pakkorokotuksia sosiaali- ja terveysaloille 2) tahdonvastaiset karanteeni- ja pakkolääkitysvelvoitteet pois 3) tiedonsaantioikeus paremmaksi rokotustilanteessa 4) ammattilaisille takaisin velvollisuus ilmoittaa rokotehaitoista

27.3.2017

1 621 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 5

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 1 616

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.

Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.

Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Kannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla esitäytetyllä lomakkeella.

Kansalaisaloitteen otsikko

Pakko ei kannusta, järkeä tartuntatautilakiin: 1) Ei pakkorokotuksia sosiaali- ja terveysaloille 2) tahdonvastaiset karanteeni- ja pakkolääkitysvelvoitteet pois 3) tiedonsaantioikeus paremmaksi rokotustilanteessa 4) ammattilaisille takaisin velvollisuus ilmoittaa rokotehaitoista

Aloitteen päiväys

27.3.2017

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero

OM 37/52/2017

Aloitteen sisältö

EHDOTUS TARTUNTATAUTILAIN KORJAAMISEKSI

ESITYKSEN SISÄLTÖ

Esitys korjaa voimassa olevan tartuntatautilain ylilyöntejä itsemääräämisoikeuden suhteen sekä pahimmat puutteet rokotehaittojen ilmoittamisessa ja rokotteita koskevan tiedonsaantioikeuden toteutumisessa.

Toteutuessaan lakimuutos:

1) Poistaisi tartuntatautilain sosiaali- ja terveysalan rokotettujen työntekijöiden käyttövelvoitteen, säilyttäen tilanteen nykyisellään ja kumoten 1.3.2018 voimaan astuvaksi säädetyn tartuntatautilain 48 § joka sallisi käyttää vain erityisestä syystä rokottamattomia työntekijöitä asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita.

2) Palauttaisi henkilökaranteenia ja pakkolääkintää koskevien pykälien osalta itsemääräämisoikeuden, palauttaen lainsäädännön itsemääräämisoikeuden osalta ennen vuotta 2006 vallinneeseen tilanteeseen.

3) Velvoittaisi teveydenhuollon henkilöstön aiempaa selkeämmin tiedottamaan rokotettavaa rokotusten vapaaehtoisuudesta tai pakollisuudesta ja rokotteiden ominaisuuksista muun muassa pakkausselosteen avulla.

4) Palauttaisi vielä helmikuussa 2017 vallinneen tilanteen, jossa terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus ilmoittaa epäillyistä ja todetuista rokotehaitoista.

Tarkoituksena on asian käsittely ja aloitteen mukaisen lakiehdotuksen hyväksyntä eduskunnassa niin, että laki voisi astua voimaan viimeistään 1.3.2018. Tällöin työnantajien ei tarvitsisi toteuttaa ammattilaisiin kohdistuvia 48 § mukaisia lisävelvoitteita.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

1.1 Pääsääntöinen rokotettujen sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten käyttövelvoite poistetaan

Tartuntatautilain 48 § ehdotetaan poistettavaksi.

Muutoksen tarkoituksena on poistaa yksittäisen, tutkimusnäytön valossa hyödyiltään epävarman tartuntatautien torjuntakeinon erityisasema ja jättää potilaiden tartuntatautien torjunnan konkreettiset keinot (ja niiden käyttötavat) nykyiseen tapaan työnantajan ja ammattilaisten harkintaan.

1.2. Karanteeni- ja pakkolääkitysvelvoitteet

Vuonna 2006 ja sen jälkeen lakiin lisätyt henkilöihin kohdistuvat tahdonvastaiset karanteeni-, eristämis- ja pakkolääkitysvelvoitteet ehdotetaan poistettaviksi. Näillä muutoksilla tilanne palautettaisiin pääosin vuotta 2006 edeltävään tilanteeseen. Tartuntautitilanteessa ja todellisessa uhkatilanteessa ei ole tapahtunut sellaista merkittävää muutosta, jonka vuoksi näin pitkälle menevät yksilön vapauksia kohtuuttomasti rajoittavat yksilönvapauteen puuttumiset olisivat hyväksyttäviä.

1.3. Tiedonsaantioikeuden parantaminen rokotustilanteessa

Tartuntatautilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 49 a § koskien rokotettavan ja muun henkilön tiedonsaantia. Uudessa pykälässä velvoitettaisiin rokottamisesta vastuullinen yhteisö ja rokottaja huolehtimaan rokotettavan tai potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/19952) 6-9 § mukaisissa tapauksissa muun lain tarkoittaman henkilön tiedonsantioikeudesta asianmukaisilla tavoilla. Erityisinä käytännön keinoina tiedonsaannista huolehtimiselle mainitaan valmisteyhteenvedon keskeisimpien tietojen käytettävissä olemisen varmistaminen ja pakkausselosteen antaminen luettavaksi.

1.4. Rokotehaittojen ilmoittamisvelvoite

Tartuntatautilain 52 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeuden sijaan ammattilaisella olisi velvollisuus ilmoittaa toteamastaan tai epäilemästään rokotteen haittavaikutuksesta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Tämä vastaisi vielä helmikuussa 2017 vallinnutta tilannetta. Rokotteet ovat perustavanlaatuisesti erilaisia kuin muut lääkkeet sen suhteen, että rokotteita annetaan lähtökohtaisesti terveille ja miltei koko väestölle. Tämän vuoksi haittaseurannan tulee olla varmempi kuin muissa lääkkeissä. Viranomaisten velvollisuutena oleva rokotteiden aiheuttamien ja epäiltyjen haittavaikutusten tai niiden lisääntymisen seuranta vaikeutuu, mikäli terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole velvollisuutta ilmoittaa todetuista tai epäillyistä rokotehaitoista.

LAKIEHDOTUS

1. Laki tartuntatautilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 21 päivänä joulukuuta 2016 annetun tartuntatautilain (1227/2016) 48 §, 64 § 2 ja 3 momentti ja 65 §,

muutetaan 52 §:n 1 momentti, 60 § 2 momentti, 63 § 2 momentti, 64 § 1 momentti, 68 § 2 momentti, 79 § 2 momentti, 82 § 1 momentti,

lisätään uusi 49 a § seuraavasti

49 a §

Rokotukseen oikeutetun henkilön tiedonsaanti

44-49 § mukaisissa tilanteissa rokotuksen järjestämisvastuussa oleva terveydenhuollon palveluntarjoaja ja rokottaja ovat velvollisia huolehtimaan rokotukseen oikeutetun henkilön tai potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6-9 § mukaisissa tapauksissa muun lain tarkoittaman henkilön tiedonsaantioikeudesta kertomalla rokotteiden vapaaehtoisuudesta tai pakollisuudesta, antamalla rokotteen pakkausseloste luettavaksi ja muilla asianmukaisilla tavoilla huolehtimalla, että muun muassa valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kertomat keskeiset tiedot ovat käytettävissä ja ymmärrettävissä.

52 §

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus ilmoittaa toteamastaan tai epäilemästään rokotteen tai rokotuksen haittavaikutuksesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.

60 § Karanteeni

2 momentti:

Päätös karanteenista on tehtävä 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa yhteisymmärryksessä siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6–9 §:ssä säädetään.

63 § Eristäminen

2 momentti:

Päätös eristämisestä on tehtävä 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa yhteisymmärryksessä siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6–9 §:ssä säädetään.

64 § Välttämättömän sairaanhoidon toteuttaminen eristämisen aikana

Eristettyä potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6–9 §:ssä säädetään.

68 § Olosuhteet karanteenin ja eristämisen aikana

2 momentti

Karanteeni toteutetaan henkilön asunnossa tai muussa päätöksen antajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä karanteenipäätöksen kohteelle asianmukainen karanteenipaikka ja huolehdittava myös karanteenipäätöksen kohteen ruokahuollosta.

79 § Valtion osallistuminen erityisiin kustannuksiin

2 momentti

Valtio vastaa terveydenhuollon häiriötilanteessa kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet henkilön sijoittamisesta karanteeniin, eristykseen tai pakolliseen terveystarkastukseen yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin vuoksi, jos henkilöllä ei ole Suomessa kotikuntaa ja aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu muutoin perittyä.

82 § Tartuntatautipäiväraha

Henkilöllä, jolle tartuntataudin leviämisen estämiseksi on tehty päätös ansiotyöstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista, on oikeus saada ansionmenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetään. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotiaalle lapselle on edellä mainitusta syystä tehty päätös jolla lapsi pidetään kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .

Perustelut

ALOITTEEN SISÄLTÖ

Esitys korjaa voimassa olevan tartuntatautilain ylilyöntejä itsemääräämisoikeuden suhteen ja pahimmat puutteet rokotehaittojen ilmoittamisessa sekä parantaa rokotteita koskevan tiedonsaantioikeuden toteutumista.

PERUSTELUT

Tartuntatautilakia on viime vuosina muutettu kohtuuttomaksi yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta. Kansalaisaloite korjaa tartuntatautilain kumoamalla ns. pakkorokotukset sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisilta (lakia muutettu 2016) sekä perusoikeuksien kannalta kohtuuttoman laajat eristämis-, karanteeni- ja pakkolääkitysvaltuudet (lakia muutettu 2006 ja 2016). Lisäksi aloite parantaa rokotehaittojen seurantaa (lakia muutettu 2016) ja rokotteita koskevaa tiedonsaantioikeutta.

Aloite korjaa neljä ongelmaa:

1) Uusi tartuntatautilaki johtaa 1.3.2018 alkaen siihen, että sosiaali- ja terveysalalla enää harva voisi toimia ilman vuosittaista uudelleenrokottamista. Kyse on käytännöllisesti katsoen pakkorokotuksista sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisille. Rokotteet eivät olisi muodollisesti pakollisia, mutta lain seuraus ajettujen tulkintojen mukaan on lähes sama kuin muodollisilla pakkorokotuksilla.

2) Tartuntatautilaissa on laajoja eristämis-, karanteeni- ja pakkolääkitysvaltuuksia, joita ei ennen vuotta 2006 ole laissa ollut, eikä aloitteen laatijoiden mielestä tarvita laissa jatkossakaan.

3) Käytännössä rokotettavan tiedottamista on rokotustilanteissa laiminlyöty, esimerksiksi pakkausselostetta ei ole ollut käytettävissä tai käyty läpi. Lakiin lisätään tiedonsaantioikeutta parantava pykälä, joka velvoittaa rokotuksia antavan terveydenhuollon palveluntarjoajan ja rokottajan huolehtimaan rokotettavan tiedottamisesta antamalla rokotteen pakkausseloste luettavaksi ja muilla asianmukaisilla tavoilla.

4) Tartuntatautilaista on aiempaan lakiin nähden poistettu rokotteiden haittojen ilmoittamisvelvollisuus 1.3.2017 alkaen.

Tällä kansalaisaloitteella korjataan yllämainitut kohtuuttomat puuttumiset yksilön oikeuksiin (osat 1 ja 2) ja ammatinharjoittamiseen (osa 1) sekä rokoteturvallisuuden seurantaa vaarantava muutos (osa 4) tartuntatautilaissa sekä parannetaan tiedonsaannin turvaa (osa 3).
---
Kansalaisaloitteen neljä osaa perusteluineen:

1) Sosiaali- ja terveysalojen ns. pakkorokotukset

Uuden lain 48 § mukaan "Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja." Lain velvoitteiden on määrätty koskevan seuraavia tauteja: tuhkarokko, vesirokko, influenssa sekä alle 1-vuotiaita hoitavilla hinkuyskä.

Useat ammattiliitot ja järjestöt (1,2) ovat vastustaneet uuden tartuntatautilain 48 § lain valmisteluvaiheessa, koska lain hyväksyminen käytännössä johtaa pakkorokotuksiin tai irtisanomisiin. Kannanottojen mukaan laki on myös säädetty puutteellisin tiedoin ja vailla vaikuttavuusarvioita.

Esimerkiksi influenssarokotteen vaikuttavuudesta on saatavilla luotettavaa ja puolueetonta tietoa. Cochrane-katsauksen mukaan henkilökunnan influenssarokotteen suojavaikutuksesta laboratoriotestauksin varmistettuun influenssaan, keuhkokuumeeseen tai kuolleisuuteen 60-vuotiailla ja vanhemmilla hoidettavilla ei ollut näyttöä (3). Kattavaa laumaimmuniteettia on myös erittäin vaikea saavuttaa henkilökunnan rokotuksilla, eikä siitä todennäköisesti ole edes hyötyä potilaille (4). Viime vuosina on ollut myös epäilyjä siitä, että influenssarokotteen teho laskee rokotusten myötä vuosi vuodelta (5). Influenssan torjunnassa tärkeintä on edelleen hyvän hygienian merkitys (4).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola on todennut: "Uskon, että pakko tai painostus – hyvässäkin tarkoituksessa – kääntyvät lopulta kansallisen rokotusohjelman tappioksi ja vähentävät halua suojautua rokottein" (6). Uskomme, että tartuntatautilain 48§ kohdalla tulee tapahtumaan sama ilmiö jo tutkimustulostenkin pohjalta.

Lakimuutoksena tämä osa toteutuu poistamalla tartuntatautilaista 48 §.

2) Pakkoeristykset, -karanteenit ja -lääkitykset.

Vuoteen 2006 asti ei Suomessa ollut lain valtuuksia pakkoeristyksiin, -karanteeneihin ja -lääkityksiin tartuntataudeissa. Niin maailmalla kuin Suomessakaan ei ole ollut sellaisia muutoksia, joiden perusteella näin järeät toimenpiteet olisivat nykyäänkään kohtuullisia tai oikeutettuja.

Lakiin sisältyvät tartuntatautien torjuntakeinot säilyvät ennallaan, mutta lakimuutoksen jälkeen päätökset tulee tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa samoilla menettelyillä kuin terveydenhoitoa koskevat päätökset yleensäkin.

Lakimuutoksena tämä osa toteutuu kumoamalla tartuntatautilain 65 § ja muuttamalla tartuntatautilain pykäliä 60, 63, 64, 68, 79 ja 82.

3) Tiedonsaantioikeuden parantaminen rokotustilanteessa

Monien vanhempien ja rokotettavien kokemus on, että on vaikea saada tietoa rokotteista rokottamistilanteessa. Kaikilla ei välttämättä ole edes tietoa, että rokotukset ovat vapaaehtoisia. Tiedonsaantioikeuden parantamiseksi kansalaisaloitteen myötä ehdotetussa uudessa pykälässä käyttöön otetaan yksinkertainen tapa edistää tiedonsaantioikeutta, velvollisuus rokotustilanteessa kertoa rokotteen vapaaehtoisuudesta tai (poikkeustilanteessa valtioneuvoston niin mahdollisesti päätettyä) pakollisuudesta sekä antaa rokotteen pakkausseloste luettavaksi. Myös rokotteiden valmistajat ohjeistavat pakkauksissa tutustumaan pakkausselosteeseen ennen rokotuksen ottoa. Tiedonsaannin edistämiseksi pykälä velvoitetaan myös muilla keinoilla huolehtimaan tiedonsaannista.

Lakimuutoksena tämä osa toteutuu lisäämällä tartuntatautilakiin uusi 49 a §.

4) Rokotehaittojen ilmoittamisvelvollisuus

Perusteeksi poistaa epäiltyjen tai todettujen rokotehaittojen ilmoitusvelvollisuus on kerrottu yhdenmukaistaminen muiden lääkkeiden kanssa. Toisin kuin muita lääkkeitä, rokotteita annetaan rutiininomaisesti miltei kaikille kussakin ikäluokassa, ja suurella osalla perusterveitä rokotteen saajia ei ole jatkuvia konktakteja terveydenhoitoon kuten lääkkeiden saajilla usein. Tämä korostaa rokotehaittojen seurannan ja ilmoittamisen tärkeyttä. Rokotteiden epäiltyjen haittojen selvittämiseksi ilmoittaminen on tärkeää ja ilmoittamisvelvollisuus tulee palauttaa lakiin.

Lakimuutoksena tämä osa toteutuu muuttamalla tartuntatautilain 52 §.

Viitteet (linkkeihin pääsee aloitteen alta kohdan ”Linkit muihin verkkosivuihin” kautta):

(1) Tehyn kannanotto
(2) Superin kannanotto tartuntatautilakiin
(3) Thomas, Jefferson & Lasserson 2016. Influenza vaccination for healthcare workers who care for people aged 60 or older living in long-term care institutions. Cochrane
(4) Dolan ym. 2012. Vaccination of health care workers to protect patients at increased risk for acute respiratory disease. Emerg Infect Dis. 2012 Aug;18(8):1225-34.
(5) Friedman 2015. The flu vaccine may have a strange problem that US scientists can't fix.
(6) Eskola 2015. Pakko ja painostus ei kannusta.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 5 kpl


Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena

Vastuuhenkilöt keräävät kannatusilmoituksia aloitteeseensa paperilomakkeella. Jos haluat tehdä kannatusilmoituksen paperilomakkeella verkkopalvelun sijaan, tulosta alla oleva PDF-lomake, täytä siihen tietosi ja lähetä se oheiseen postiosoitteeseen. Postittaminen tapahtuu kannattajan kustannuksella ja vastuulla.

Christer Sundqvist, Kuuluttajankatu 2 A 2, 00240 Helsinki


Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Jyrki Antero Kuoppala Espoo

Nina Piritta Jokinen Tuusula

Jenny Johanna Sirén Parainen

Christer Hans Olavi Sundqvist Helsinki

Marja Tuulikki Tuomela Helsinki

Tommi Kristian Kangas Kaarina

Sari-Birgit Hannele Henriksson Kaarina

Saara Sinikka Seittenranta Lappeenranta

Aino Elina Kurala Ulkomaat

Anu Johanna Lindroos Espoo


Edustajat

Jyrki Antero Kuoppala Espoo
jkp@nulliki.fi

Nina Piritta Jokinen Tuusula
ninajjokinen@nullgmail.com

Aino Elina Kurala Ulkomaat
ainokurala@nullyahoo.com


Varaedustajat

Jenny Johanna Sirén Parainen
jenny.ramo@nullhotmail.com