Kansanäänestyksen järjestäminen Suomen EU-jäsenyydestä

Kansalaisaloitteen otsikko

Aloitteen sisältö

Ehdotamme kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä.

Sen toteuttamiseksi eduskunnan on ryhdyttävä lainvalmisteluun. Suomen äänestettyä aikanaan liittymisestä Euroopan unioniin säädettiin laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi (578/1994). Kyseistä lakia soveltaen on säädettävä laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä.

Lakiehdotuksemme muotoilu ei ole kiveen hakattu, mutta toivomme eduskunnan jättävän kansanäänestyksen kysymyksenasettelun ehdottamaksemme sekä jos mahdollista, kansanäänestyksen järjestettävän vuoden 2017 aikana, joka on Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuosi.

LAKIEHDOTUS:

Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä

1 §
Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menettely

Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys __ päivänä joulukuuta 2017.

Kansanäänestyksessä noudatetaan menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annettua lakia (571/87), jollei jäljempänä toisin säädetä.

2 §
Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys aloitetaan __. päivänä ennen äänestyspäivää sekä lopetetaan ulkomailla __. päivänä ja kotimaassa __. päivänä ennen äänestyspäivää. Postin tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja Suomen edustustoissa ennakkoäänestys voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhemmänkin ajan.

Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan __. päivänä ja viimeistään __. päivänä ennen äänestyspäivää. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään __. päivänä ennen äänestyspäivää.

3 §
Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot

Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä?" Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

4 §
Äänestyslippu

Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänestyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen.

Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään __.12.2017 toimitettavassa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä. Äänestyslipun taitekohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mainittu kysymys ja sanat "KYLLÄ" ja "EI" sekä kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ruutu siten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta selvästi käy ilmi, kumpaa vastausvaihtoehtoa se tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän tekemisestä.

Äänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin kieltä.

5 §
Äänestäminen

Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti (X) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista ruuduista.

Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestäjän mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista.

6 §
Äänestyslipun mitättömyys

Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain (391/69) 83 §:n 1 momentin 1–4 ja 6 kohdassa säädetään, on äänestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on tehty kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruutuun tai jos sitä ei ole tehty lainkaan taikka jos se on niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut.

Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä.

7 §
Äänestyksen tuloksen vahvistaminen

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen vaalipiirissä 3. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 18 alkavassa kokouksessa ja ilmoittaa tuloksen heti Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. Saatuaan kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta tiedon äänestyksen tuloksesta vaalipiirissä Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maassa 4. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 12 alkavassa kokouksessa.

8 §
Tiedottaminen ja sen tukeminen

Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa selostetaan Suomen mahdollisesta eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä ja jossa todetaan, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitetaan niille, joille lähetetään ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatetaan muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa ilmoituskortin ja -kirjeen yhteydessä.

Valtion tuki kansanäänestyksestä tiedottamiseen on jaettava harkinnanvaraisina avustuksina tasapuolisesti eri vaihtoehtoja sekä kummankin vaihtoehdon vaikutuksia koskevan tiedottamisen tukemiseen.

Avustukset myöntää valtioneuvoston kanslia.

9 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.

Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta.

10 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan __ päivänä __kuuta 2017.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Perustelut

Se, päättääkö asioistaan itse, vai antaako muiden päättää omista asioista, on jokaisen henkilökohtainen arvovalinta. Suomen päätöksentekoa on siirretty Brysseliin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen enemmän kuin olisi välttämätöntä. EU:n kehityskulku ja EU-johtajien lausunnot osoittavat selvästi, että EU:sta ollaan tekemässä liittovaltiota. Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen kansallisten etujen kannalta on välttämätöntä, että asioista päätetään itsenäisesti ajopuuna ajelehtimisen sijaan. Itsenäisen päätöksenteon turvaamiseksi ainoa looginen ratkaisu on erota EU:sta. Kuten Euroopan unioniin liityttäessä, myös siitä erottaessa ratkaisulle täytyy olla kansan enemmistön hyväksyntä. Tämän vuoksi eroamisesta on järjestettävä kansanäänestys. Kansalaisaloite ei ota kantaa siihen, tuleeko Suomen jäädä ETA-sopimuksen pariin, johon kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat Islanti, Liechtenstein ja Norja, vai ETA:n ulkopuolelle, kuten Sveitsi.

Aloitteen taloudellinen tuki