Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Terve ja kestävä rakentaminen jälleen mahdolliseksi

2.5.2016

5 284 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 5 284

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 2.11.2016.

Kansalaisaloitteen otsikko

Terve ja kestävä rakentaminen jälleen mahdolliseksi

Aloitteen päiväys

2.5.2016

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 54/52/2016

Aloitteen sisältö

Vaadimme Maankäyttö- ja rakennuslain, asetusten sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman muuttamista siten, että terveeksi ja kestäväksi osoittautuneet rakenne- ja ilmanvaihtoratkaisut tulevat jälleen luvallisiksi.

Yksiaineisten massiivisten seinärakenteiden, kuten hirsi- ja massiivitiiliseinien, lämmöneristävyysvaatimuksia on höllennettävä massiivirakenteiden pitkäikäisyyden ja toimintavarmuuden vuoksi. Luonnollinen eli painovoimainen ilmanvaihto on tehtävä jälleen aidosti mahdolliseksi siten, että siitä tulee toteutettavissa oleva vaihtoehto koneelliselle ilmanvaihdolle. Ikkunatuuletus pitää hyväksyä laskelmissa painovoimaisen ilmanvaihdon tehostuskeinoksi, jotta ilmanvaihtomääriä ei tarvitse ylimitoittaa. Tuloilman ehdottomasta suodatusvaatimuksesta tulee luopua, sillä se estää yksinkertaisimpien luonnollisten ilmanvaihtojärjestelmien käyttämisen.

Myös monikerrosrakenteiden energiatehokkuusvaatimuksia on alennettava, sillä Suomen ilmastossa ne synnyttävät jo nykyisellä vaatimustasolla homeriskejä, ja tilanne tulee vain pahenemaan ilmastonmuutoksen edetessä. Säädöksissä ja energiamääräyksissä on hyödynnettävä EU:n energiatehokkuusdirektiivin tarjoamat joustomahdollisuudet, sillä lähes nollaenergiarakentaminen ei sovi Suomen muusta Euroopasta poikkeavaan ilmastoon.

Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmiä on kehitettävä siten, että ne vastaavat paremmin rakenteiden ja järjestelmien todellista energiankulutusta ja toimivat paremmin suunnittelun ja investointipäätösten apuvälineenä. Lisäksi on huomioitava rakennusten ja rakennusmateriaalien elinkaari sekä ympäristö- ja terveysvaikutukset rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa, mukaan lukien rakennusten rakentaminen, ylläpito, korjaus, purkaminen ja rakennusjätteen käsittely. Näin päästään paremmin direktiivin ensisijaiseen tavoitteeseen, joka on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Perustelut

Määräykset ovat kääntyneet tarkoitustaan vastaan

• Suomessa on haluttu olla ympäristöystävällisen kehityksen etulinjassa, ja monia EU-direktiiveissä osoitettuja energiansäästön keinoja on otettu käyttöön jo aiemmin ja tiukempina kuin direktiivit edellyttävät. Rakennusmääräyksissä on kuitenkin keskitytty yksipuolisesti vain rakennusten käytönaikaiseen laskennalliseen energiatehokkuuteen ja jätetty huomiotta muut tekijät, kuten rakennuksen elinkaari, vikasietoisuus ja todellinen energiankulutus. Tämän seurauksena rakennukset ovat muuttuneet yhä kalliimmiksi, vaikeammin huollettaviksi ja lyhytikäisemmiksi. Samalla sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. Tilanne on EU:n kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman vastainen.

• Nykyiset energiamääräykset tuottavat hyvin yhdenmukaista rakentamista, jossa on paljon ongelmia. Rakenneratkaisut ovat periaatteessa samoja, joita Suomessa on suosittu 1960-luvulta alkaen, mutta rakennekerrosten määrä on lisääntynyt ja eristekerrokset ovat paksuuntuneet. Tämä lisää rakenteiden homehtumisriskiä, kun rakenteen läpi johtuva lämpö ei enää jaksa kuivata rakenteen ulko-osia. Samalla koneellinen ilmanvaihto, joka edellyttää jatkuvaa huoltoa ja teknistä osaamista, on käytännössä tullut pakolliseksi kaikessa rakentamisessa. Näin on estetty hyväksi havaitut, terveet, helppohoitoiset ja pitkäikäiset ratkaisut, kuten yksiaineisen massiivirakenteisen ulkoseinän ja luonnollisen ilmanvaihdon yhdistelmä.

• Energiamääräyksiä on uudistettu niin tiuhaan, että niiden todellisista vaikutuksista ei ole ehditty saada tietoa, ennen kuin uudet määräykset ovat astuneet voimaan. Vuodesta 2003 lämmöneristysmääräyksiä on kiristetty viidesti ja energiatehokkuusmääräyksiä neljästi. Energiansäästötavoitteet eivät kuitenkaan näytä toteutuneen; rakennusten käytönaikainen energiankulutus ei ole merkittävästi vähentynyt.


Suomen ilmasto poikkeaa muusta Euroopasta

• Suomi on EU:n kylmin alue, ja suomalaiset rakennukset on perinteisesti tehty lämpötaloudellisiksi. Toisin kuin leudomman ilmaston EU-maissa, joissa eristämiseen ja tiivistämiseen ollaan vasta ryhtymässä, suomalaisen rakennuskannan energiatehokkuus oli varsin korkealla tasolla jo vuonna 1990, joka on vertailukohtana EU:n energiatehokkuustavoitteissa. Tämän vuoksi rakennusten kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen vuoden 1990 tilanteesta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä on Suomessa erittäin vaikeaa.

• Energiatehokkuusdirektiivin mukaan jäsenvaltiolta ei edellytetä sellaisten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamista, jotka eivät ole kustannustehokkaita arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana. EU ei siis vaadi Suomelta nykyisenkaltaisia energiatehokkuusmääräyksiä, jotka tuottavat vikaherkkää, lyhytikäistä ja sisäilmaongelmien myötä erittäin kalliiksi tulevaa rakentamista. Esimerkiksi Ruotsissa on todettu asuinrakennusten lisäeristäminen kustannustehottomaksi ja päätetty hakea EU:n edellyttämä energiansäästö muualta kuin asuinrakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

• Korjausrakentamisessa energiataloudellisuuden tavoittelu aiheuttaa rakenteille ja sisäilmalle vielä suurempia riskejä kuin uudisrakentamisessa. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut luonnollisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi.


Ulkoilman sijasta pitäisi pelätä kemikaaleja

• Ulkoilma Suomessa on Euroopan puhtainta. Siitä huolimatta Suomen rakentamismääräyksissä – toisin kuin muualla Euroopassa – edellytetään tuloilman suodattamista, ikään kuin ulkoilma aiheuttaisi terveyshaittoja. Suodattamisen seurauksena sisäilman mikrobisto kuitenkin köyhtyy, mikä muun muassa häiritsee tiloissa oleskelevien lasten vastustuskyvyn kehittymistä.

• Yhteys luonnollisen ilmanvaihdon puuttumisen ja hengityselinten sairauksien välillä on todettu useissa tutkimuksissa. Rakennuksissa, joissa ikkunat pidetään enimmäkseen suljettuina, erityisesti lasten allergiaoireiden on havaittu lisääntyvän. Luonnollista ilmanvaihtoa tulisikin suosia asunnoissa, lastentarhoissa ja kouluissa.

• Suodattamatonta ulkoilmaa paljon suurempi riskitekijä ja sisäilmaongelmien aiheuttaja on erilaisten synteettisten rakennusmateriaalien aiheuttama kemikaalikuorma. Monet erittäin haitalliset kemikaalit, jotka ovat kulutustavaroissa kiellettyjä, ovat rakennusmateriaaleissa sallittuja. Pinnoitteissa ja rakenteissa pitäisikin suosia hengittäviä luonnonmateriaaleja, jotka ovat haitattomia ja pienentävät olennaisesti ilmanvaihdon tarvetta ja siten myös energiankulutusta.


Energiatehokkuuslaskennassa on puutteita

• Energiatehokkuuslaskelmista on jätetty pois rakennusten energiataloudellisuuteen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, kuten auringon lämpösäteilyn vaikutus yksiaineisiin massiivisiin ulkoseinärakenteisiin, esimerkiksi hirsiseinään tai massiivitiiliseinään. Tämän vuoksi rakennuksen todellinen energiankulutus saattaa poiketa huomattavasti laskennallisesta kulutuksesta.

• Vanhoissa massiiviseinäisissä rakennuksissa mitattu lämmitysenergiankulutus on tavallisesti laskennallista huomattavasti pienempi, parhaimmillaan jopa vain puolet siitä. Sähkölaitteiden energiankulutus taas on tyypillisesti suurempi, kuin on laskettu. Monimutkainen mutta paikkansapitämätön energiatehokkuuslaskenta ei palvelekaan tarkoitustaan vaan vääristää rakentamista. Nyt kun määräysten ongelmat on havaittu ja niiden aiheuttamat uhkat ovat käyneet ilmeisiksi, on kurssia muutettava reippaasti ja aikailematta.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Angela Eriksson


Edustajat

Angela Eriksson


Varaedustajat

Päivi Ruohoniemi