Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta

11.4.2016

19 755 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 19 755

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 11.10.2016.

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta

Aloitteen päiväys

11.4.2016

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 46/52/2016

Aloitteen sisältö

Tällä kansalaisaloitteella ehdotetaan säädettäväksi laki kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta.

Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot:

Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys:
”Kannatatko uuden metsähallituslain kumoamista?”
Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

Perustuslain 53 §:n mukaan Suomessa on mahdollista järjestää vain neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Mikäli kyllä-äänet muodostavat enemmistön kansanäänestyksessä, odotamme eduskunnan kunnioittavan suomalaisten tahtoa ja kumoavan uuden metsähallituslain.

Kun tämä kansalaisaloite on kerännyt vaaditun kannatuksen ja luovutettu eduskunnalle, lakiehdotus on käsiteltävä avoimesti ja ripeästi. Ehdotamme, että oikeusministeriössä ryhdytään tällöin viipymättä valmistelemaan ko. kansanäänestyksestä lakia, jossa säädetään muun muassa äänestyksen ajankohdasta sekä noudatettavasta menettelystä (11.6.1999/731, 53 §).

Perustelut

Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14 §). Lisäksi perustuslaissa todetaan, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille (20 §).

Jotta nämä perustuslain takaamat perusoikeudet toteutuisivat täysimääräisinä, edellytämme kansanäänestyksen järjestämistä uudesta metsähallituslaista. Suomen kansalaisina olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme ja vaadimme, että meitä kuullaan sitä koskevassa päätöksenteossa.

Uuden metsähallituslain valmistelu- ja käsittelyprosessi ei täyttänyt avoimen demokratian vaatimuksia, minkä vuoksi kansanäänestys on ainoa keino punnita lain legitimiteetti.


UUSI METSÄHALLITUSLAKI UHKAA LUONTOARVOJA

Metsähallitus hallinnoi kolmannesta Suomen koko pinta-alasta. Uusi metsähallituslaki on ilmeinen uhka Suomen luonnolle. Vanhan metsähallituslain mukaan talousyksikkö hallinnoi tuottovaatimusten alaisia talousmetsiä ja Luontopalvelut valtion muuta maa- ja vesiomaisuutta. Lakiuudistuksen myötä Metsähallitukseen luotiin nk. kolmas tase, johon siirrettiin Suomen yleiset vesialueet sekä Ylä-Lapin 360 000 hehtaarin luontaistalousalueet.

Uuden osakeyhtiön hallinnoima kolmas tase on eräänlainen hyötykäyttötase, vaikka siihen ei kohdistu suoria tuottovaatimuksia. Huolta herättää etenkin se, ettei laissa määritellä, miten ja millä periaatteilla näitä alueita voi hyödyntää. Taloudelliselle hyödyntämiselle ei ole myöskään asetettu rajoitteita.

Talousnäkökulman korostuminen alueiden käytöstä päätettäessä on uhka luontoarvoille, virkistyskäytölle sekä paikallisille elinkeinoille ja elämäntavoille.

Lisäksi organisaatiomuutoksen yhteydessä siirretään 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä tuottovaatimusten alaiseen taloustaseeseen.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä todetaan uuden metsätalousosakeyhtiön valtuuksista:

”Lähtökohtaisesti osakeyhtiö olisi oikeutettu toteuttamaan harkintansa mukaan hakkuita ja myymään puutavaraa tai puutavaran hakkuuoikeuksia, hakkuutähteitä ja kantoja sekä toteuttamaan muita metsätalouteen kuuluvia toimenpiteitä.”

Lausuntokierroksella monet paikallisia asukkaita, yrittäjiä, kuntia tai muita alueellisia toimijoita edustavat tahot ilmaisivat huolensa siitä, että uusi metsähallituslaki vähentää paikallisia vaikutusmahdollisuuksia.


DEMOKRAATTINEN VALVONTA HEIKKENEE

Uusi metsähallituslaki heikentää eduskunnan vaikutusmahdollisuuksia, Metsähallituksen demokraattista valvontaa sekä toiminnan yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä. Uuteen lakiin ei kirjattu velvoitetta noudattaa julkisuuslakia, joten kansallisomaisuutemme hallintaa koskevaa tietoa katoaa liikesalaisuuden taakse.

Vanhan metsähallituslain mukaan maa- ja vesialueiden siirtäminen taseesta toiseen vaati aina eduskunnan hyväksynnän. Uusi laki helpottaa tasesiirtoja Luontopalveluiden ja osakeyhtiön hallinnoiman kolmannen taseen välillä. Hallitus voi nyt itsenäisesti päättää suojeltujen alueiden siirrosta kolmanteen taseeseen, mikä avaisi mahdollisuuksia niiden suoraviivaiseen taloudelliseen hyödyntämiseen.

Siirto kolmannesta taseesta tuottovaatimusten alaiseen taloustaseeseen edellyttää yhä eduskunnan muodollista hyväksyntää. Käsittely tapahtuu valtion budjetin yhteydessä, mikä korostaa talousnäkökulmaa. Esimerkiksi tuore päätös siirtää 40 000 hehtaaria Lapin virkistysmetsiä tuottovaatimusten piiriin tapahtui lisäbudjetin yhteydessä.


KANSALLISOMAISUUDEN MYYNTIUHKA

Valtion maita on myyty tällä vuosikymmenellä hurjaa vauhtia. Metsähallituksen vuotuinen myynti oli tuhannen tai parin tuhannen hehtaarin paikkeilla vuoteen 2011 saakka, jolloin Kataisen hallitus käynnisti massiivisen luonto-omaisuuden myynnin.

Täyttääkseen ylimitoitetut tuottovaatimukset Metsähallitus myi valtion maita enimmillään lähes 10 000 hehtaaria vuodessa. Vuonna 2013 Metsähallitus tuloutti valtiolle 130 miljoonaa euroa, kun vuosina 2000–2002 vaadittu tuloutus oli noin 45 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 Metsähallitus myi maata reilut 7 000 hehtaaria. Lähitulevaisuuden myyntinäkymät ratkeavat alkukesästä, kun Sipilän hallitus tekee Metsähallitusta koskevan omistajapoliittisen linjauksensa.

Metsähallituksen osittaisen yhtiöittämisen on pelätty kiihdyttävän kansallisomaisuuden yksityistämistä. Arvokkaiden luontoalueiden tai tuottavien metsätalousmaiden myynti vuotuisten tuottovaatimusten täyttämiseksi on lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa.

Ylimitoitetut tulostavoitteet kannustavat Metsähallitusta myös hakkuisiin alueilla, jotka ovat merkittäviä luontoarvoiltaan tai paikallisten elinkeinojen kannalta, sekä esimerkiksi vuokraamaan kiistanalaisia alueita tuulivoimakäyttöön.

Tiedossa on, että Metsähallitus havittelee uusia voimaloita Lappiin sekä merialueille, jotka siirtyivät uuden metsähallituslain ja nk. kolmannen taseen myötä osakeyhtiön hallintaan.

Uudella metsätalousosakeyhtiöllä on yksinoikeus harjoittaa metsätaloutta valtion mailla. Yhtiötä koskevassa laissa on kirjaus ”valtion kokonaan omistama”. Näin ollen yhtiön tai sen osan myynti vaatisi eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen sekä eduskunnan antaman myyntivaltuutuksen.


LAKIUUDISTUKSELLA EI YLEISTÄ HYVÄKSYNTÄÄ

Pysäytetään metsähallituslaki -adressi teki näkyväksi, kuinka laajasti suomalaiset vastustavat Metsähallituksen organisaatiomuutosta nyt esitetyssä muodossa yhtiöittämisineen ja kolmansine taseineen. Eduskunnalle luovutettu nettiadressi keräsi noin 130 000 allekirjoitusta 26.2.–16.3.2016.

Uusi metsähallituslaki ei turvaa saamelaisten oikeuksia kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta piti varsin erikoisena, että lakitekstistä oli poistettu aiemmissa versioissa olleet säännökset saamelaisten oikeuksista. Hallituksen ratkaisu poikkesi viime vuosien linjasta: saamelaisten oikeuksista on säädetty mm. kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulaeissa.

Maa- ja metsätalousvaliokunta ei palauttanut ko. säännöksiä lakiin perustuslakivaliokunnan kannasta huolimatta. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kehotti 22.3.2016 Suomea huomioimaan saamelaisten oikeudet metsähallitusuudistuksessa. Kehotus ei johtanut toimenpiteisiin.


METSÄHALLITUSLAKI ON HÄPEÄKSI LAINSÄÄDÄNTÖTYÖLLE

Hallinto-oikeuden professori OTT Olli Mäenpää suomi uuden metsähallituslain valmistelua perustuslakivaliokunnalle 5.2.2016 antamassaan lausunnossa:

”Lakiesityksen perustelujen kannalta voidaan kuitenkin todeta, että yhtiöittämisen välttämättömyyttä korostavat perustelut eivät saa tukea EU:n tai kansallisesta kilpailuoikeudesta eivätkä myöskään EU:n komission arvioista, jotka koskevat valtion liikelaitosten asemaa ja toimintaa. [...] Metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisen vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu hallituksen esityksen perustelussa, vaikka niitä oli esillä lain valmisteluvaiheessa. Tältä osin voidaan kiinnittää huomiota lainvalmistelun laadullisiin perusvaatimuksiin. Perustuslakivaliokunta on vastikään pitänyt erityisen huolestuttavana sitä, että puutteellisesti valmisteltujen lakiesitysten joukossa on yhteiskunnallisesti merkittäviä lakihankkeita, jotka on tuotu eduskuntaan ilman, että niihin on ehditty tehdä esimerkiksi kunnollisia vaikutusarvioita (PeVM 8/2015 vp). Vastaava arvio voitaneen kohdistaa merkittävien organisatoristen uudistusten perustelujen paikkansapitävyyteen ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen arviointiin lakiesityksen perusteluja laadittaessa.”

Hallituksen mukaan uudella lailla oli tulenpalava kiire, koska EU:n hankintadirektiivi oli astumassa voimaan 18.4.2016. Meppi Merja Kyllönen esitti kirjallisen kysymyksen EU:n kilpailukomissaarille mm. Metsähallituksen organisaatiomuodosta ja hankintadirektiivistä. Margrethe Vestager antoi vastauksensa 1.4.2016:

”Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että metsähallituksen nykyinen organisaatiorakenne olisi julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien vastainen. EU:n julkisia hankintoja koskevat säännöt eivät yleensä edellytä jäsenvaltioilta julkisten palvelujen tarjoamista tietyllä tavalla. Sääntöjä on sovellettava ainoastaan silloin, kun kansalliset hankintaviranomaiset tai yhteisöt päättävät tarjota kyseisiä palveluja hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten kautta.”


SALAILU LEIMASI VALMISTELUA JA KÄSITTELYÄ

Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uuden metsähallituslain pimennossa. Julkisen kritiikin ansiosta ministeriö taipui lopulta järjestämään kolme kuulemistilaisuutta – parin päivän varoitusajalla. Suljettuihin tilaisuuksiin pääsivät vain kutsutut ja puheenvuoroja saivat vain valitut, minkä vuoksi kuulemisia voi pitää näennäisinä.

Salaillen valmisteltu lakiesitys oli tarkoitus viedä eduskuntaan ilman lausuntokierrosta, mikä olisi ollut todella poikkeuksellinen menettely yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Julkisen paineen vuoksi lakiluonnos lähti lopulta lyhyelle lausunnolle. Aikataulu oli kohtuuton lausunnonantajille.

Saatu palaute oli ankaraa. Lukuisat tahot pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintäänkin huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautuivat kriittisesti:

Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oikeusministeriö, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, MTK, Puuliitto, JHL, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Metsäalan Asiantuntijat ry, Suomen sahat ry, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Lapin Yrittäjät ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto r.y, Luontaiselinkeinojen liitto ry, Kuhmon, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kaupungit, Savukosken, Ylitornion, Utsjoen, Pelkosenniemen, Vaalan, Pellon, Sodankylän, Inarin, Puolangan, Posion ja Muonion kunnat, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta, Museovirasto, Suomen Saamelaisten keskusjärjestö ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Sámi árvvut -yhdistys, Inarinsaamelaiset ry, City-Sámit ry, Saamelaismuseo Siida, Suoma Boazosamit rs, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Käsivarren paliskunta, Paliskuntain yhdistys, Inarin kalastusalue, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, WWF Suomi ja Luonto-Liitto

Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 3.12.2015 ilman merkittäviä muutoksia. Eduskunnassa käsittelyprosessi jatkui erikoisena: lähetekeskustelu yritettiin pitää aamuneljältä ilman vastuuministeriä. Päiväsaikainen käsittely järjestyi vain opposition sinnikkäiden vastalauseiden ansiosta.

JÄÄRÄPÄISESTI RUNNOTTU LAKI

Hallitus ajoi eduskunnassa lävitse heikkolaatuisen ja sisällöltään kyseenalaisen lain piittaamatta kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.

Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten kansanedustajat hyväksyivät uuden metsähallituslain ratkaisevassa äänestyksessä 29.3.2016. Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 8.4.2016.

Uuden metsähallituslain valmistelu ja käsittely olivat häpeäksi lainsäädäntötyölle. Lakien ja koko järjestelmän legitimiteetti lepää demokraattisten prosessien varassa. Uuden metsähallituslain toteutuminen rapauttaa luottamusta edustukselliseen demokratiaamme. Kansanäänestyksen järjestäminen ja äänestystuloksen kunnioittaminen palauttaisi osan menetetystä luottamuksesta.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 0 kpl


Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Saana Katila


Edustajat

Saana Katila


Varaedustajat

Janne Nieminen