Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin puututtava

10.8.2015

2 829 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 415

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 2 414

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 10.2.2016.

Kansalaisaloitteen otsikko

Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin puututtava

Aloitteen päiväys

10.8.2015

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 132/52/2015

Aloitteen sisältö

Susikannan vahvistumisen ja susireviirien laajentumisen myötä susi on menettänyt ihmisarkuuttaan merkittävästi. Susialueilla yksittäiset sudet tai susilaumat kulkevat ja aiheuttavat vahinkoa lähellä asutusta ja jopa pihapiireissä jatkuvasti.

Haittaa tai vahinkoa tuottaviin susiin voidaan lain mukaan puuttua vain Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. Poliisi ei kuitenkaan puutu tai puuttuu vasta äärimmäisissä tapauksissa suden aiheuttamaan uhkaan.

Kun vaaratilanne on akuutti, on kohtuutonta vaatia käynnistämään lupaprosessia tilanteeseen puuttumiseksi. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan hakeminen Suomen riistakeskukselta vie aikaa ja luvan saamisen kriteerit ovat useissa tapauksissa myös kohtuuttoman korkealla.

Niissäkin tapauksissa joissa poikkeuslupa voidaan saada, tekevät luvan tiukat ehdot suden pyytämisen vaikeaksi. Lisäksi poikkeusluvan toteuttaminen voidaan estää perusteettomillakin valituksilla.

Susialueilla asuvilla ihmisillä ei nykyisin ole riittäviä keinoja puuttua haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin. Uusi sudenhoitosuunnitelma ei tavoitteistaan huolimatta vastaa tähän ongelmaan.

Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua nykyistä tehokkaammin. Lainsäädännössä on selvennettävä kriteereitä, jolloin puuttuminen on mahdollista. Myös eri toimijoiden välisiä toimivaltasäännöksiä on selvennettävä. Lisäksi koirasusien lainsäädännöllinen asema on selkiytettävä ja myös varmistettava susivahinkojen korvaaminen täysimääräisesti ja nopeasti.

Haittaa tai vahinkoa aiheuttavien susien käyttäytymiseen puuttuminen palauttaa suden ihmisarkuutta. Susialueilla asuvien ihmisten huolen huomioiminen myös lisää suden suojelun hyväksyttävyyttä. Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin puuttuminen ei myöskään vaaranna suden suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Perustelut

SUDEN AIHEUTTAMIEN VAARATILANTEIDEN TORJUMINEN

Metsästyslain 37 §:n nojalla susi on aina rauhoitettu. Rikoslain 48 a luvun 1 a §:ssä suden tappaminen tai vahingoittaminen on säädetty peräti törkeäksi metsästysrikokseksi. Rangaistukseksi on säädetty vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

Jokaisella on kuitenkin jo perustuslainkin nojalla oikeus suojella itseään ja omaisuuttaan. Niinpä rikoslain 4 luvun 5 §:ssä on säädetty pakkotila vastuuvapausperusteeksi. Lainkohdan mukaan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava. Lainkohta soveltuu myös suden aiheuttamien vaaratilanteiden torjumiseen.

Pakkotila vastuuvapausperusteena on kuitenkin ongelmallinen siitä syystä, että pakkotilan kriteerit ovat väljät. Kokonaisarvio säännöksen soveltuvuudesta tehdään kussakin tapauksessa erikseen. Lain mukaan arvioinnissa otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.

Kun tarkempia kriteereitä ei ole säädetty, on yleisellä tasolla hyvin vaikeaa arvioida, milloin suden aiheuttamia vaaratilanteita voidaan torjua pakkotilasäännöksen nojalla.

Lainsäädännössä valittu ratkaisumalli johtaa lisäksi väistämättä siihen, että suden tappaminen tai vahingoittaminen on lähtökohtaisesti aina törkeä rikos. Niinpä tekijä on aina epäilty ja joutuu puolustautumaan epäilyä tai jopa syytettä vastaan, vaikka kysymyksessä olisi ollut pakottavan vaaran torjuminen.

Ruotsissa on valittu toinen ratkaisumalli. Sikäläisen metsästyslain (jaktförordningen 28 §) mukaan suden saa tappaa, jos susi on hyökkäyksellään jo aiheuttanut kotieläimille vahinkoa tai suden hyökkäys on ilmeinen. Suden saa tappaa myös, kun se on kotieläimille tarkoitetun aidatun alueen sisäpuolella ja on olemassa perusteltu syy olettaa sen hyökkäävän. Näissä tilanteissa suden saa tappaa kotieläimien omistaja tai haltija taikka henkilö, joka toimii heidän puolestaan.

Ruotsissa lääninhallitus tekee suden tappamiseen johtaneista akuuteista tilanteista alustavan arvioinnin. Asia etenee poliisille vain, mikäli on syytä epäillä rikosta. Pakkotilanteessa toimineen henkilön oikeusturva on siis Ruotsissa huomattavasti parempi kuin meillä.

Suomen pakkotilasäännös antaa oikeuden suden tappamiseen välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi. Säännös ei kuitenkaan ole laajalti tiedossa ja sen merkitys on varsin epäselvä. Käytännön tilanteiden arvioinnin helpottamiseksi sekä tilanteisiin liittyvien oikeusturvaongelmien korjaamiseksi on Suomen metsästyslakiin otettava Ruotsin metsästyslain 28 §:ää vastaava säännös.


POLIISIN TOIMIVALTA

Poliisilain 2 luvun 16 §:n nojalla poliisilla on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella säännöksen soveltamisalaksi on jäänyt lähinnä reagoiminen sellaisiin nopeasti yhä uhkaavammaksi kehittyviin, ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttaviin taikka omaisuudelle huomattavaa vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin, joissa ei ole aikaa selvittää metsästyslainsäädännön soveltamisedellytyksiä.

Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella päätökset omaisuusvahinkoja aiheuttavien susien poistamisesta kuuluvat pääasiassa Suomen riistakeskuksen toimivaltaan.

Poliisin toimivalta ja toisaalta toimintavelvollisuus ovat nykyisellään liian rajattuja. Poliisilta on vain hyvin harvoin mahdollista saada nopeaa apua tai kaatolupaa edes äkillisiin suden aiheuttamiin konkreettisiin vaaratilanteisiin. Lainsäädäntöä tulee muuttaa ja määritellä selvemmin ne rajat, joiden ylittyessä poliisin tulee ryhtyä toimenpiteisiin susien aiheuttaman vaaratilanteiden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi.


VALITUKSET POIKKEUSLUVISTA

Metsästyslain 41 §:n nojalla Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa suden rauhoituksesta.

Metsästyslain 41 a §:n nojalla poikkeuslupa voidaan myöntää mm. karjankasvatukselle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös yleisen turvallisuuden kannalta pakottavista syistä.

Valtioneuvoston asetuksella (452/2013) on annettu tarkempia määräyksiä poikkeusluvista. Kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan asetuksen 3 §:n nojalla antaa poronhoitoalueella lokakuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja muualla maassa marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään. Vahinkoperusteinen lupa on asetuksen 5 §:n nojalla voimassa enintään 21 vuorokautta.

Metsästyslain 90 §:n mukaan muutoksenhausta säädetään riistahallintolaissa. Poikkeuslupaa koskevassa asiassa valitusoikeus on myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.

Riistahallintolain 31 §:n nojalla poikkeuslupaa koskeva päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen eli hallinto-oikeus voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Koska poikkeuslupiin liittyy tiukkoja aikarajoituksia, niistä valitetaan herkästi. Niinpä riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa voidaan vesittää perusteettomallakin valituksella, mikäli hallinto-oikeus myöntää täytäntöönpanon keskeytyksen. Kun yleisesti on tiedossa, että poikkeuslupien saaminen on jo muutoinkin erittäin vaikeaa, estää valitusoikeus ja mahdollisuus täytäntöönpanon keskeytykseen monen täysin perustellunkin poikkeusluvan toimeenpanon.

Suomen riistakeskuksen varsin tiukka harkinta poikkeuslupien käsittelyssä on riittävä tae siitä, ettei perusteettomia poikkeuslupia myönnetä. Metsästyslaissa säädettyä valitusoikeutta tulee rajoittaa erityisesti vahinkoperusteisissa luvissa. Lisäksi täytäntöönpanokiellon käyttämiselle tulee olla erityisen painavat perusteet.


KOIRASUDET

Tällä hetkellä laki ei tunne suden ja koiran risteymää lainkaan. Sudenhoitosuunnitelman mukaan koirasusia ryhdytään kuitenkin tunnistamaan DNA-tutkimuksilla. Lisäksi lakia suunnitellaan muutettavaksi siten, että riistakeskus voi myöntää luvan myös koirasuden tappamiseen.

Koirasusien lainsäädännöllinen tilanne on varsin ongelmallinen. Kun susi on suojeltu, ei koirasuttakaan voi ilman sanktion pelkoa kaataa ennen kuin se on DNA-tutkimuksella varmistettu koirasudeksi. Koirasuden suojelulta puuttuu kuitenkin lainsäädännöllinen perusta, koska vain susi on rauhoitettu.

Koirasusien lainsäädännöllisen tilanteen selkiyttämiseksi tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Koska koirasusilta puuttuu suojeluperuste, tulee niiden hävittämiseksi olla yksinkertainen menettely ilman lupaprosesseja. Mikäli lupaprosessi kuitenkin vaaditaan, ei luvan voimassaololla saa olla vastaavia aikarajoituksia eikä valitusoikeutta kuin susia koskevissa poikkeusluvissa.


RIISTAVAHINGOT

Riistavahinkolain 11 §:n nojalla voidaan korvata suden tappaman tai suden aiheuttaman vahingon takia lopetetun kotieläimen käypä arvo. Korvauksen vähennyksenä otetaan huomioon se määrä, jolla eläintä voidaan käyttää hyödyksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (MMMa 503/2012) on vahvistettu käyvät arvot, joita korvauksissa noudatetaan.

Vahvistetut korvaustasot ovat useissa tapauksissa alimitoitettuja. Esimerkiksi silloin, kun kyseessä on jalostukseen käytettävä eläin, ei korvaus kata vastaavan eläimen hankintakuluja. Korvauksissa ei huomioida eläimen omistajille tulevia kuluja raatojen hävittämisestä eikä kustannuksia ja ajanhukkaa asian selvittämisestä. Myös korvausten maksatuksen huomattava hitaus on erittäin suuri ongelma, sillä korvauksia voi joutua odottamaan jopa vuoden.

Korvausprosessin nopeuttamiseksi ja korvausten saattamiseksi oikeudenmukaiselle tasolle tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Lähtökohtana tulee olla se, että suden aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti ja nopeasti.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 415 kpl


Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Heikki Mäkinen


Edustajat

Heikki Mäkinen


Varaedustajat

Pirjo Junnila

Jarno Junnila