Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kyyn rauhoittaminen muualla kuin pihapiirissä

9.7.2015

2 021 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 479

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 1 542

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 9.1.2016.

Kansalaisaloitteen otsikko

Kyyn rauhoittaminen muualla kuin pihapiirissä

Aloitteen päiväys

9.7.2015

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero

OM 102/52/2015

Aloitteen sisältö

Kansalaisaloitteessa esitetään eduskunnalle kyyn rauhoittamista siten, että rauhoitus ei kuitenkaan koskisi pihapiiriä. Pihapiirissä kyy myrkyllisenä käärmeenä saattaa aiheuttaa vaaraa pihapiirin ihmisille tai kotieläimille. Kyyn tilanne Suomessa on kuitenkin siinä määrin vaarantunut, että suojelu muualla kuin pihapiirissä on tarpeen.

Perustelut

Kyyn - ainoan myrkyllisen käärmelajimme - rauhoitusta on esitelty eduskunnalle useasti. Ensimmäisen kerran asiaa tuotiin maa- ja metsätalousministeri Tähkämaalle vuonna 1981, tuloksetta. Tämän jälkeen on eduskunnalle jätetty useita yksittäisiä lakialoitteita. Näistä vakavimmin otettava oli kansanedustaja Pentti Tiusasen (vas.) lakialoite 77/2010 vp. Tämä lakialoite herätti runsaasti keskustelua suullisella kyselytunnilla ja täysistunnolla 194/2010 ollen hyvä esitys kyyn rauhoittamiselle. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt.

Kyy on ainoa Suomen myrkyllinen käärmelaji, ja myrkyllisyys on johtanut suoranaiseen vainoon. Kyykannat ovat taantuneet kaikkialla. Lisäksi on huomattava, että vainon lisäksi lisääntynyt maankäyttö kaventaa kyyn elintilaa ja selviytymismahdollisuuksia. Myös liikenteen sekä tieverkoston laajeneminen vaikuttaa kyykantojen vähenemiseen.

Kyy myrkyllisenä lajina pelottaa ja sitä on syytäkin varoa. Kyyn purema vaatii aina asiantuntevaa sairaanhoitoa. Kyy ei kuitenkaan koskaan hakeudu tilanteisiin, joissa se purisi ihmistä tai kotieläintä suunnitelmallisesti vaan purematilanteet tulevat satunnaisissa kohtaamisissa. Puolustautumistilanteessa purressaan kyy käyttää joko vähän tai ei lainkaan myrkkyä: käärmeen tarkoitus on ainoastaan puolustautua ja ajaa uhkaaja pois. Sen sijaan saalistustilanteessa kyy käyttää myrkkyään tehokkaammin. Kyy ei kuitenkaan saalista ihmisiä tai kotieläimiä, vaan sen luonnolliseen ravintoon kuuluvat pääasiassa pienjyrsijät sekä vähemmässä määrin sisiliskot, sammakot ja linnunpoikaset.

Kyyn puremia Suomessa tapahtuu vuosittain noin 50–150 ihmiselle. Kuolemantapaus on Tilastokeskuksen tietojen mukaan aiheutunut viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984. Koirien kohdalla purematapauksissa kuolleisuus on suurempi, sillä purema kohdistuu usein koiran kuonon alueelle. Tutkimusten nojalla kuolleisuusprosentti on kuitenkin alle 4 % kaikista koiriin kohdistuneista puremista. Suurempien kotieläinten, kuten hevosen osalta on Helsingin yliopistollinen Hevossairaala ilmoittanut purematapauksia sattuvan 0-2 vuosittain. Purematapauksien määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain, pääasiallisesti sääolosuhteisiin liittyen. Viileä ja kostea sää vähentää mahdollisuuksia ihmisen ja kyyn kohtaamiselle, sillä näissä oloissa kumpikin laji liikkuu vähemmän.

Hirvikolari, ampiaisten pistot tai punkkien levittämät sairaudet ovat huomattavasti merkittävämpiä haitan aiheuttajia kuin kyyn puremat. Tiedelehden artikkelin ”Suomen vaarallisin eläin…” listauksen mukaan ihmisuhreja Suomessa vuosina 2000–2009 aiheuttivat seuraavat eläimet: 1. hirvi 76 (uhria), 2. nauta 9, 3. koira 9, 4. ampiainen 7 ja 5. hevonen 6. Kyy ei päässyt listalle lainkaan.

Edellä mainittujen kyyn vaarallisuuteen liittyvien seikkojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kyyn merkitykseen maa- ja metsätaloudelle aiheutuvien myyrävahinkojen torjunnassa. Kyyt käyttävät ravinnokseen pääasiassa myyriä ja myyrät taas aiheuttavat taimikkotuhoja.
Kyy voi myös välillisesti hidastaa puutiaisten kantaman borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä. Kyy syö pienjyrsijöitä, joita puutiaisen toukka tarvitsee ensimmäiseksi isäntäeläimekseen. Puutiaisen toukka voi saada borreliabakteerin tai viruksen pienjyrsijästä jo ensimmäisellä veriaterialla. Pienjyrsijä voi kerralla kantaa arviolta 8-25 punkkia. Koiraskyy syö aktiivisena kautena keskimäärin 6-11 myyrää. Näin kyyn avulla häviää kymmeniä, ellei satoja puutiaisia. Myös myyräkuumeen leviämiseen kyy vaikuttaa vähentävästi.
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on tutkittu kalkkarokäärmeiden vaikutusta puutiaiskantoihin. Metsäkalkkarokäärme voi poistaa elinalueeltaan jopa 2500–4500 puutiaista ja sen on epäilty vaikuttavan merkityksellisesti tautitapausten määrään.

Edellä mainittujen seikkojen nojalla on syytä harkita kyyn suojelutoimien lisäämistä, jotta kyy ei vaarantuisi maassamme. Näin on viimeaikaisen kehityksen nojalla vaarassa käydä. Huomioon on syytä ottaa myös Euroopan luonnonsuojelusopimus (ns. Bernin sopimus), joka pääsääntöisesti edellyttää muun muassa kaikkien matelijalajien rauhoittamista. Suomi on ratifioinut kyseisen luonnonsuojelusopimuksen vuonna 1986 käyttäen kuitenkin kansallista varaumaa, jolloin sopimusta ei sovelleta liitteessä III olevaan kyyhyn (SopS 29/1986, 2 §). Näin ollen III liitteessä lueteltujen luonnonvaraisten eläinlajien hyödyntämisen sääntelyä, jotta niiden kantoja ei vaarannettaisi, ei sovelleta Suomessa kyyhyn. Tätä varaumaa onkin nyt syytä harkita uudelleen ja sopimuksen johdannosta ilmenevien velvoitteiden - luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön, jolla on esteettistä, tieteellistä, sivistyksellistä, virkistyksellistä, taloudellista ja luontaista arvoa, olisi säilytettävä luovutettaviksi edelleen tuleville sukupolville - mukaisesti tarkistaa kyyn asema ja ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin.

EHDOTUKSET

Yllä mainittujen seikkojen nojalla ehdotetaan, että luonnonsuojeluasetuksen liitteeseen 2(a) lisätään kyy kuitenkin pihapiiriä koskevalla poikkeuksella. Kyy on viime kädessä myrkyllinen käärme ja saattaa aiheuttaa vaaraa ympäröiville ihmisille tai kotieläimille. Tästä syystä kyyn rauhoittamiseen on liitettävä erityistilanteita koskeva poikkeussäännös. Käytännön kannalta riittävä ja tarpeellinen poikkeus koskee pihapiiriä. Pihapiirissä ihmisten ja kotieläinten on voitava liikkua ja oleilla vaaratta, ja toisaalta ainoastaan pihapiirien poissulkeminen jättää riittävästi tilaa myös kyylle.

Ruotsissa vastaavankaltainen säännös on toimiva osa rauhoitussäädöksiä.
(Artskyddsförordning 2007:845, 10 §: Undantag från fridlysning, Trots förbudet i 6 § får huggorm som påträffas på tomtmark 1. infångas och flyttas, eller 2. dödas, om det inte är möjligt att fånga ormen och det inte finns någon annan lämplig lösning.)

Kyseessä on siis nimenomaisesti kyytä koskeva poikkeussäännös, jonka mukaan kyyn voi siirtää tai muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös tappaa, mikäli se tavataan asuintilalla. Tarkoituksenmukaista on käyttää kyyn osalta samankaltaista muotoilua.

Ekologisten ja luonnonsuojelullisten perusteiden nojalla kyy kuuluu yksiselitteisesti rauhoitettavien eläinlajien piiriin, ja rauhoitus on kyykantojen selviämisen kannalta erittäin tärkeää. Kuitenkin yleinen turvallisuus varmistetaan ihmisten ja kotieläinten elinpiirissä säätämällä, että kyyn rauhoitus ei koske pihapiiriä. Toisin sanoen pihapiirissä kyyn rauhoituksesta poiketaan säätämällä, että pihapiirissä tavattavan kyyn saa ensi sijassa siirtää ja, mikäli vaihtoehtoa ei ole, myös tappaa. Kyytä ei kuitenkaan olisi ensijaisesti tapettava, vaan ensi sijassa se olisi siirrettävä, mikäli se on mahdollista ilman, että sille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä eikä siirtämisestä aiheudu vaaraa muulle ympäristölle. Luonnollisesti pyydystäminen, vapauttaminen ja tappaminen on suoritettava eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Pihapiirillä tarkoitettaisiin sellaista aluetta, joka muodostaa yhtenäisen ja ympäristöstään – tavallisesti pihanhoitamisen seurauksena – erottuvan alueen. Pihapiiri käsittää yleensä vain asunnon välittömän lähiympäristön. Näin ollen kyyn rauhoitus olisi voimassa kaikkialla muualla kuin ihmisten tai kotieläinten käyttöön tarkoitettujen rakennusten välittömässä läheisyydessä.

Kun kyy rauhoitetaan luonnonsuojeluasetuksella, kyytä koskevat luonnonsuojelulain rauhoitussäännökset, jotka estävät yksilöiden pyydystämisen, tappamisen, muunlaisen haltuunottamisen ja häiritsemisen. Näin ollen yksilöitä ei saa pyydystää esimerkiksi myyntiä, kasvatusta tai muutakaan tarkoitusta varten.

EHDOTETUT MUUTOKSET

1. Luonnonsuojeluasetuksen liitettä 2 (a) ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:

Liite 2(a)
KOKO MAASSA RAUHOITETUT ELÄINLAJIT

Matelijat
kangaskäärme, Coronella austriaca
rantakäärme, Natrix natrix
sisilisko, Lacerta vivipara
vaskitsa, Anguis fragilis
kyy, Vipera berus

2. Luonnonsuojeluasetuksen 18 §:än ehdotetaan lisättäväksi uusi toinen momentti, jonka mukaan:
“Kyyn rahoitus ei kuitenkaan koske pihapiiriä. Luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä pihapiirissä tavatun kyyn saa pyydystää ja siirtää välittömästi pois pihapiiristä, ja ellei muuta vaihtoehtoa ole, myös tappaa. “

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 479 kpl


Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Timo Yrjö Sakari Paasikunnas


Edustajat

Timo Yrjö Sakari Paasikunnas


Varaedustajat

Alina Kallio