Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Lapselle syli: päiväkotien ryhmäkokojen pienentäminen ja hoitajien määrän lisääminen niin, että jokaiselle lapselle riittäisi päivän aikana huomiota. Lisäksi hoitajien pysyvyyden turvaaminen erityisesti alle 3-vuotiaille.

17.4.2013

3 519 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 1 200

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 2 319

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 17.10.2013.

Kansalaisaloitteen otsikko

Lapselle syli: päiväkotien ryhmäkokojen pienentäminen ja hoitajien määrän lisääminen niin, että jokaiselle lapselle riittäisi päivän aikana huomiota. Lisäksi hoitajien pysyvyyden turvaaminen erityisesti alle 3-vuotiaille.

Aloitteen päiväys

17.4.2013

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 73/52/2013

Aloitteen sisältö

Me allekirjoittaneet vaadimme, että päiväkotien ryhmäkoolle asetetaan lakisääteinen enimmäismäärä. Samalla hoidettavien lasten määrää on pienennettävä suhteessa aikuisten määrään niin, että:

* Alle 3-vuotiaiden ryhmässä on enintään 8 lasta ja enintään kolme lasta yhtä aikuista kohden. 3-4-vuotiaiden ryhmässä on lapsia enintään 15 ja enintään viisi lasta yhtä aikuista kohden. 5-6-vuotiaiden ryhmässä on enintään 18 lasta ja enintään kuusi lasta yhtä aikuista kohden.

* Kaikissa ryhmissä aikuisten minimimäärä on kaksi lapsen iästä tai ryhmän koosta riippumatta.

* Väliaikaistakaan hoitajavajetta ei tule sallia, eikä lailla määrätyistä suhdeluvuista saa poiketa. Päivähoitoyksiköillä tulee olla myös koulutettuja sijaisia varalle, jotta aikuisten ja lasten hyväksyttävä suhdeluku ei ylity sairaustapauksissa, hoitajien vuosiloman aikaan, perhepäivähoidon varahoitolasten hoitopäivinä tai silloin, kun ryhmässä on osapäivähoidossa olevien lasten vuoksi tilapäisesti tavallista enemmän lapsia paikalla.

* Lisäksi päivähoitojärjestelmään pitää luoda tehokkaat mekanismit, joilla varmistetaan, että erityisesti alle 3-vuotiaita lapsia hoitavat tietyt, samoina pysyvät aikuiset. Hoitajavaihdosten ehdot on erikseen määriteltävä laissa alle 3-vuotiaiden osalta.

* Aloitteen ei ole tarkoitus ei ole tehdä päiväkodista lasten ensisijaista kasvamispaikkaa, vaan varmistaa se, että päiväkotilasten tarpeet tulevat huomioiduksi hoitopäivien aikana. Perheillä tulee olla vapaus päättää missä perheen lapsia hoidetaan ja kasvatetaan. Niin lasten kotihoidon kuin päivähoidon pitäisi olla todellisia vaihtoehtoja.

Perustelut

1. Nykytilanne on kaaottinen niin lasten kuin aikuisten kannalta

1970- ja 1980-luvuilla lasten ja hoitajien määrän sääntely perustui enimmäisryhmäkokoihin. Vuoden 1993 alussa luovuttiin ryhmäkoon määrittelystä ja siirryttiin henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun sääntelyyn. Mm. Tehyn tutkimus osoittaa, että suhdeluku ylittyy päivähoidossa jatkuvasti.

Päivähoidon suuret ryhmäkoot ovat uhka laadukkaalle varhaiskasvatukselle sekä yksilölliselle huolenpidolle. Päiväkotien isot ja äänekkäät ryhmät ovat riski lasten fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle sekä terveysriski niin lapsille kuin päiväkotien työntekijöille. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että melu- ja keskittymishaitat sekä lasten sairastavuus ovat suoraan verrannollisia lapsiryhmän kokoon.
 
2. Suuret ryhmät uhkaavat lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä

Juuri valmistuneen Väestöliiton tutkimuksen (Ammattikasvattajan kielletyt tunteet) tulosten perusteella päiväkotien resurssivaje vaatii pikaista korjaamista. Tässä selvityksessä huomattiin, että resurssien vähäisyys aiheutti lähes mahdottomia tilanteita päivähoidossa. Myös Suomen lähi- ja perushoitajien liitto (SuPer) on tehnyt aiheesta selvityksen, vastaavin tuloksin: niin lapset kuin aikuiset kärsivät suurista ryhmistä ja resurssipulasta.

Resurssivaje vaikuttaa suoraan hoivan laatuun. Lapsen aivot kehittyvät nopeasti ensimmäisten neljän ikävuoden aikana. Riittämättömän hoivan tiedetään vaikuttavan erittäin epäedullisesti aivojen kehitykseen. Vaikutukset voivat olla vakavia ja myös pysyviä. Suuret tuntimäärät, isot ryhmät ja hoitajavaihdosten yhteisvaikutus näkyy lasten epäsosiaalisena käyttäytymisenä, joka kumuloituessaan jatkuu nuorten vastaavana käyttäytymisenä ja lopulta syrjäytymisenä yhteiskunnasta. Tiedetään, että ainoastaan ryhmäkokoa pienentämällä ja turvaamalla hoitajien pysyvyys voidaan kompensoida pitkien päivien kielteisiä vaikutuksia.

Suuressa ryhmässä kiintymyssuhteet eivät pääse kehittymään samalla tavalla kuin pienessä muutaman lapsen ryhmässä. Mikäli ryhmät ovat suuria, hoitajien on mahdotonta vastata asiallisesti eri tavoilla ilmenevään lasten kiintymyskäyttäytymiseen. Turvallisten kiintymysmallien hidas kehittyminen pitäisi olla valtiovallan erityisessä suojelussa. Viiden ensimmäisen ikävuoden aikana kehittyvien kiintymysmallien varaan rakentuvat kaikki sosiaaliset suhteet sekä lapsuudessa että aikuisuudessa ja myös kyky myöhemmin hoivata omia lapsia. Lyhytnäköiset muutokset hoivan laadussa voivat siis heikentää uusien sukupolvien kykyä huolehtia omista lapsistaan.

Turvalliset kiintymysmallit ovat herkkiä muuttumaan aina 5-vuotiaaksi saakka. Niinpä ensimmäisen kolmen vuoden aikana syntynyt turvallinen kiintymysmalli voi huonoissa olosuhteissa muuttua turvattomaksi. Tämän vuoksi ryhmäkoot on porrastettava lapsen iän mukaan.
 
Suurista ryhmistä syntyy yksilötasolla myös muita ongelmia. Yksilötasolla esimerkiksi toistuvat korvatulehdukset voivat heikentää lapsen kuuloa ja alentaa keskittymis- ja oppimiskykyjä. Myös suurten hoitoryhmien melu ja levottomuus haittaavat oppimista tärkeässä kehitysvaiheessa. Melua on mitattu desibelimittauksin ja todettu, että melu on todellinen ongelma alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutuminen vaarantuu, mikäli ryhmät ovat liian suuria ja niistä puuttuu aikuisia.

3. Mitä enemmän lapset ovat sairaana, sitä enemmän vanhemmat ovat poissa töistä
 
Suuret päiväkotiryhmät lisäävät merkittävästi infektiotautien riskiä, sillä taudit tarttuvat helposti lapselta toiselle. Tartuntojen taustalla saattaa olla riittämättömän henkilökohtaisen kontaktin puute, joka altistaa stressille varhaisten kiintymyssuhteiden puutteiden ja katkeamisen muodossa. Sairastumisten syynä saattaa olla varhaisiin kiintymyssuhteisiin liittyvä stressi, joka heikentää elimistön vastustuskykyä. Erityisen herkkiä kiintymyssuhteiden puutteille ja vaihtumiselle ovat alle 3-vuotiaat, jolloin lapsen kehityshaasteena on sisäistää kiintymyskohteet siinä tahdissa kuin aivojen kehitys sen mahdollistaa. On muistettava, että alle 3-vuotiaan kehitys tapahtuu lähes yksinomaan aikuisen tunnesuhteen varassa.

Tiivis oleskelu suurissa ryhmissä johtaa samalla yhä vastustuskykyisempien bakteerikantojen kehittymiseen. Lasten päivähoito on myös yksi merkittävimpiä kanavia virusten leviämiselle koko yhteiskuntaan. Suurilla päivähoitoryhmillä on siis suuri vaikutus koko yhteiskunnan terveyteen, talouteen ja työkykyyn. Mitä enemmän lapset sairastavat, sitä enemmän vanhemmille tulee sairauspoissaoloja työstä/opinnoista, mikä jo itsessään aiheuttaa kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle, ja sitä enemmän myös terveyspalvelut kuormittuvat. Lisäksi mikäli lapset altistuvat pitkäkestoiselle stressille, häiritsee se aivojen kehitystä tavalla, joka heikentää yksilön kykyä selvitä yhteiskunnan asettamista haasteista.

4. Mitä perusteita olisi sille, että lapsia ei lailla suojeltaisi?

Sekä laki lasten päivähoidosta että YK:n Lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät lapsen fyysisen ja henkisen kehityksen edistämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä lasten elämää säätelevät olosuhteet eivät riitä edistämään lapsen hyvää kehitystä, vaan jopa vaarantavat sitä.
 
Valtion tukeman ja pääosin kuntien tuottaman, yhteiskunnan olennaisen hyvinvointipalvelun ei tule edistää käytäntöjä, jotka aiheuttavat kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan kalliita, epätoivottuja seurauksia ja jotka voivat olla riski
yksilön kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan, että julkisen vallan on asetettava päätöksenteossa lapsen etu ensisijalle. On huomattava, että tekemättä jättäminenkin on päätös. Näin ollen sekin, että päätetään jättää määrittämättä ryhmäkoko lailla, tulisi pystyä perustelemaan lapsen edun näkökulmasta.
 
Mikäli ryhmäkokojen vaikutuksista on päätöksentekijöillä epävarmuutta, olisi aiheellista hyödyntää asiassa Lapsivaikutusten arviointia. Erityisesti se, että lasten päivähoidolla on erittäin laajat, pitkäaikaiset ja vakavat vaikutukset, puoltaa LVA:n toteuttamista.
 
5. Laadukas varhaiskasvatus on samalla kansantaloudenkin pitkäjänteistä kehittämistä

Etenkään epävarmassa taloudellisessa tilanteessa lyhytjänteinen taloudellinen ajattelu ei saisi ohjata päätöksiä. Se, mikä nyt säästetään lasten hyvinvoinnista, tulee maksettavaksi tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Lasten kasvatuksen resursoinnissa vuosikymmeniä jatkuneen tuotantoteknisen ajattelutavan sijaan on vihdoinkin keskityttävä oikeasti tuotantotaloudelliseen ajattelutapaan. Tässä ajattelutavassa otetaan huomioon paitsi välittömät, niin myös pitkällä aikavälillä lankeavat kulut.

Yhteiskuntamme ei tule kestämään pikkulasten hoivan laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia, koska epäsuotuisaa kehitystä voi olla erittäin vaikeaa tai joskus jopa mahdotonta korjata pikkulapsi-iän jälkeen. Varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavat suoraan päivähoidon rakenteelliset tekijät ja siksi niissä ei voida säästää.

Aloitteen on laatinut Lapsiperheiden Etujärjestö ry yhteistyössä seuraavien asiantuntijoiden kanssa:

KT Erja Rusanen
Helsingin yliopisto

Minna Oulasmaa
perheneuvonnan koordinaattori
Väestöliitto

Riikka Riihonen
perheverkon projektityöntekijä
Väestöliitto

Johanna Pérez
suunnittelija
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 1 200 kpl


Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Roberta Fabritius

Anja Kadziolka


Edustajat

Anja Kadziolka


Varaedustajat

Roberta Fabritius