Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Tasa-arvoinen kansalaispalvelus aseissa tai siviilissä

18.5.2015

795 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 795

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 18.11.2015.

Kansalaisaloitteen otsikko

Tasa-arvoinen kansalaispalvelus aseissa tai siviilissä

Aloitteen päiväys

18.5.2015

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero

OM 79/52/2015

Aloitteen sisältö

Esitämme asevelvollisuuden muuttamista kansalaisvelvollisuudeksi, joka koskee koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta. Lisäksi esitämme, että siviilipalvelusta tarjotaan yhdenvertaisena palvelustapana aseellisen palveluksen rinnalla.

Perustelut

Tasa-arvon ongelmasta mahdollisuudeksi

Nykyinen, ainoastaan miehille pakollinen asevelvollisuus on selkeä epäkohta länsimaisessa tasa-arvoyhteiskunnassa. Monet miehet kokevat sen syrjivän heitä sukupuolensa perusteella. Monipuolisempi kansalaispalvelus voisi sen sijaan näyttäytyä monelle uutena mahdollisuutena.

Esimerkiksi itselle vieraan alan töitä pääsisi kokeilemaan vuoden ajan ilman suurempia sitoumuksia tai muita riskejä. Toisaalta niille, joiden oma ala on jo selvillä, olisi tiedossa mielekästä työkokemusta vuodeksi. Ei tietenkään täydellä palkalla, mutta ei myöskään täysin palkattomana harjoitteluna, jota moni opiskelija joutuu jo nyt tekemään.

Kasvatusnäkökulma

Asevelvollisuuden puolestapuhujat vetoavat toisinaan niihin nuoriin, joiden hajanaiseen elämäntilanteeseen varusmiespalvelus on tuonut positiivista nostetta. Ajatushan ei ole mitenkään sukupuolisidonnainen. Moni nuori nainenkin kaipaisi vastaavaa aktivointia yhteiskunnan toimesta.

Yleinen kansalaispalvelus toimisi luontevana jatkeena oppivelvollisuudelle, jonka laajentamista on pohdittu muillakin tavoin. Peruskoulu ikään kuin huipentuisi viimeiseen lukuvuoteen, jossa ei enää istuta koulun penkillä vaan valmistutaan aktiivisiksi kansalaisiksi tositoimissa.

Asevelvollisuuden rapautuminen ja kansallinen yhtenäisyys

Asevelvollisuuden merkitystä Suomen turvallisuudelle ei voi kiistää. Järjestelmää ei ole luotu tuottamaan maailman taitavimpia tai tehokkaimpia sotilaita, vaan kansallisesti yhteinen rintama, jossa maisterit ja duunarit ovat samalla viivalla ja kokevat tekevänsä yhdessä arvokasta työtä yhteisen asian puolesta. Palveluksen suorittanut voi tuntea ansainneensa paikkansa yhteiskunnassa monessakin mielessä. Tällainen yhtenäisyyden ideaali kuitenkin rapautuu vuosi vuodelta, kun entistä harvempi mies suorittaa varusmiespalveluksensa loppuun asti.

Yleinen syrjäytymiskehitys näkyy siis myös armeijan riveissä, joissa tunnetusti myös solmitaan monia tulevaisuuden kannalta tärkeitä verkostoja. Olisi toivottavaa, että yhteiskunnan koheesiota ylläpidettäisiin laajemminkin kuin alati kapenevassa miesten eliitissä.

Nykymaailmassa on myös huomattava, että Suomen tulevaisuutta eivät uhkaa vain puhtaasti sotilaalliset tekijät. Kansa voi hajota sisältä päin, vaikka maailmanpolitiikan näkökulmasta olisimme turvassa. Olisiko mahdollista tuntea itsensä vastuulliseksi kansalaiseksi muutenkin kuin ase kädessä?

Siviilipalveluksen profiilin kohottaminen ja kansalliset edut

Nykyjärjestelmässä asepalvelus on oletus, ja siviilipalvelukseen on erikseen haettava, joskin prosessi on nykyään varsin yksinkertainen. Myös siviilipalveluksen sosiaalinen leimaavuus on vähentynyt. Itse asiassa se voi tarjota omatoimiselle, aktiiviselle nuorelle huomattavasti paremman vaihtoehdon kehittää omia lahjakkuuksiaan, ja samalla tarjota osaamistaan yhteiskunnan hyväksi.

Melko harvalla 18-20-vuotiaalla nuorella on sellaisia erityistaitoja, joita asepalveluksessa pääsee hyödyntämään. Moni nuori turhautuu, kun hyvin alkaneet opinnot tai työura keskeytyvät kokonaiseksi vuodeksi. Sen sijaan siviilipalvelus on mahdollista suorittaa enemmän tai vähemmän oman alan töissä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä oman edun tavoittelusta. On selvää, että yhteiskuntakin saa enemmän irti yksilöstä, kun tämä tekee sitä missä on erityisen hyvä. Tällainen mahdollisuus tulisi tarjota lähtökohtaisesti mahdollisimman monelle, eikä pitää sitä vain toisen luokan vaihtoehtona.

Siviilipalvelusta ei tulisi nähdä rangaistuksena aseista kieltäytymisestä, sillä sekin on yhteiskunnallisesti arvokasta toimintaa. Esimerkiksi veteraanien työtä voi kunnioittaa hyvin konkreettisesti toimimalla heidän ja kaltaistensa ikäihmisten hoitajana.

Moni reserviläinenkin on määrätty pysymään siviilitehtävässään kriisin aikana yhteiskunnan toimintojen turvaamiseksi, esimerkiksi teollisuuden ja energiantuotannon alalla. Kattavampi siviilipalvelusjärjestelmä palvelisi tältä osin myös puolustusvoimien etuja.

Käytännön haasteita ja uusia mahdollisuuksia

Nykyiseen siviilipalvelusjärjestelmään kohdistuu melkoisia paineita, jos se avataan kertaheitolla kaikille. Itse palveluspaikoista tuskin tulee mitään kestämätöntä ongelmaa. Esimerkiksi monet opintoihin ja työllistämistoimenpiteisiin kuuluvat harjoittelujaksot voitaisiin luontevasti muuttaa siviilipalvelukseksi. Tämä vaatii toki joustavuutta oppilaitoksilta ja vastaavilta tahoilta. Toisaalta vain mielikuvitus on rajana uusien palveluspaikkojen kirjolle, kun huomioidaan esimerkiksi lukuisat yleishyödylliset yhdistykset.

Varusmiespalveluskin joutuu kohtaamaan uusia haasteita, jos siviilipalveluksesta tulee sille aito kilpailija palvelusvelvollisten silmissä. On toivottava, että näiden paineiden alla se vain kehittyy entistä paremmaksi ja kiinnostavammaksi, esimerkiksi suhteessa erityisosaamisen hyödyntämiseen. Aseellisen palveluksen suosiota voitaisiin tarvittaessa ylläpitää erilaisilla kannustimilla kuten jo nyt tehdään esimerkiksi palvelusaikojen ja päivärahojen porrastusten avulla.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi

Linkit muihin verkkosivuihin

Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Risto-Antti Paju


Edustajat

Antti Marjakangas


Varaedustajat

Risto-Antti Paju