Sisältöön | Selaa aloitteita | Ohje | Tulosta

Kansalaisaloite laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptioita

15.12.2014

1 155 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 87

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 1 068

Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.
Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 15.6.2015.

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloite laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptioita

Aloitteen päiväys

15.12.2014

Aloitteen muoto

Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero

OM 126/52/2014

Aloitteen sisältö

LAKIEHDOTUS

Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptiota

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menettely

Samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptiota järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys 29.11.2015. Kansanäänestyksessä noudatetaan menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annettua lakia (571/1987).


2 §

Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen äänestyspäivää ja lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen äänestyspäivää. Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan 11. päivänä ja viimeistään 5. päivänä ennen äänestyspäivää. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 12. päivänä ennen äänestyspäivää.


3 §

Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot

Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraavat kysymykset: 1. ”Tuleeko samaa sukupuolta olevilla henkilöillä olla oikeus solmia avioliitto?” ja ”2. ”Tuleeko samaa sukupuolta olevilla aviopuolisoilla olla oikeus hakea perheen ulkopuolista adoptiota?”
Äänestäjän tulee vastata kumpaankin kysymykseen joko ”KYLLÄ” tai ”EI” tai ”EN OTA KANTAA”


4 §

Äänestyslippu

Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänestyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen.
Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien aviopuolisoiden oikeudesta hakea perheen ulkopuolista adoptioita. Äänestyslipun taitekohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mainitut kysymykset ja kummankin kysymyksen alle sanat ”KYLLÄ” ja ”EI” ja ”EN OTA KANTAA” sekä vastausvaihtoehtoja varten ruudut siten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta käy selväsi ilmi, mitä vastausvaihtoehtoa se tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän tekemisestä.

Äänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin kieltä.


5 §

Äänestäminen

Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti (X) kummankin kysymyksen kohdalla olevaan johonkin ruutuun.


6 §

Äänestyslipun mitättömyys

Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998) 85 §:n 1- 4 ja 6 kohdassa säädetään, on äänestyslippu mitätön, jos äänestysmerkinnät on tehty jommassakummassa kysymyksessä useampaan äänestyslipussa olevaan ruutuun tai jos niitä ei ole tehty lainkaan taikka jos merkintä on niin epäselvä, että siitä ei käy ilmi mitä vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut.

Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä.


7 §

Äänestyksen tuloksen vahvistaminen

Vaalipiirilautakunnan tulee vahvistaa äänestyksen tuloksen vaalipiirissään 3. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 18 alkavassa kokouksessa ja ilmoittaa tuloksen heti Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. Saatuaan kaikkien vaalipiirilautakuntien tiedon äänestyksen tuloksesta vaalipiirissä Helsingin kaupungin vaalipiirilautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maassa 4. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 12 alkavassa kokouksessa.


8 §

Tiedottaminen

Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa selostetaan hyväksytyn avioliittolain muutoksen sisältöä ja merkitystä ja jossa todetaan mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitetaan niille, joille lähetetään ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatetaan muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa ilmoituskortin ja -kirjeen yhteydessä.


9 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Perustelut

KANSALAISALOITE

Kansalaisaloite laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptiota


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien avioparien oikeudesta hakea perheen ulkopuolista adoptiota.

Perustuslain mukaan kansanäänestys on neuvoa-antava. Äänestys ehdotetaan toimitettavaksi 29.11.2015 tai joka tapauksessa ennen Eduskunnan 12.12.2014 hyväksymän avioliittolain muutosta koskevan lain voimaantuloa.

Äänestäjien vastattavaksi esitetään kysymykset: 1.”Tuleeko samaa sukupuolta olevilla henkilöillä olla oikeus solmia avioliitto?” ja 2.”Tuleeko samaa sukupuolta olevilla aviopuolisoilla olla oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon?” Äänestäjän tulisi vasta kysymyksiin joko ”KYLLÄ” tai ”EI” tai ”EN OTA KANTAA”. Äänestyksen tulos vahvistettaisiin 4. päivänä äänestyksen jälkeen.

Oikeusministeriön valmistelemassa tiedotteessa selostettaisiin avioliitolain muutosta ja merkitystä sekä todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toimitetaan ilmoitus äänioikeudesta, sekä saatettaisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.


S I S Ä L L Y S

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
SISÄLLYS
YLEISPERUSTELUT
1. Nykytila
2. Kansanäänestyksestä
3. Kansanäänestyksen järjestämisestä
4. Kansanäänestyksen järjestämisessä tarvittavat säännökset
5. Esityksen taloudelliset vaikutukset
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotuksen perustelut
2. Voimaantulo
LAKIEHDOTUS



YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila
Eduskunta on 12.12.2014 hyväksynyt kansalaisaloitteen (KAA 3/2013 vp) pohjalta ehdotetun lain avioliittolain muuttamisesta. Lain vahvistamisen ja voimaantulon jälkeen samaa sukupuolta olevilla pareilla on oikeus solmia avioliitto ja puolisoilla on sukupuolesta riippumatta aviopareja koskevat kaikki oikeudet kuten esimerkiksi oikeus yhteiseen perheen ulkopuoliseen adoptioon (vieraslapsiadoptio). Lakimuutoksella ei ole tarkoitettu puuttua uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen vihkiä avioliittoon eikä avioliiton määrittelemiseen oman oppinsa mukaisesti.

Avioliittolain muutosta koskevassa aloitteessa pidettiin tärkeänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella vähemmistöön kuuluvien yhdenvertaisen aseman tunnustamista ja sen toteuttamista lainsäädännöllisesti niin, että samaa sukupuolta olevat parit saisivat myös kaikki aviopareille kuuluvat oikeudet. Aloitteessa pidettiin epäkohtana muun muassa sitä, että rekisteröidyssä parisuhteessa puolisolla ei ole suoraan lain nojalla oikeutta yhteiseen sukunimeen eikä pariskunnalla ole mahdollisuutta hakea yhdessä adoptiota.

Lakivaliokunnan mietinnössä (14/2014 vp) todettiin, että voimassa olevan avioliittolain (234/1929) mukaan avioliiton voivat solmia mies ja nainen. Samaa sukupuolta olevilla on mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) mukaisesti.
Parisuhteen rekisteröinnillä on lähtökohtaisesti samat oikeusvaikutukset kuin avioliiton solmimisella ja että myös laissa ja asetuksessa olevaa avioliittoa tai aviopuolisoa koskevaa säännöstä sovelletaan lähtökohtaisesti rekisteröityyn parisuhteeseen tai parisuhteen osapuoleen.

Lakivaliokunnan mietinnön mukaan parisuhteen rekisteröinnin oikeusvaikutukset eroavat avioliiton solmimisesta siinä, että rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta isyyslain (700/1975) säännöksiä isyyden toteamisesta avioliiton perusteella eikä muitakaan sellaisia säännöksiä, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella. Rekisteröityyn parisuhteeseen ei myöskään sovelleta nimilain (694/1985) säännöksiä puolison sukunimestä eikä adoptiolain (22/2012) säännöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ottaa ottolapsi. Nämä viimeksi mainitut seikat tarkoittavat sitä, että rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät voi asianomaiselle viranomaiselle tekemällä ilmoituksella ottaa käyttöön yhteistä sukunimeä eikä toinen heistä kaksoisnimeä eivätkä osapuolet voi adoptoida yhdessä. Vuodesta 2009 rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ovat voineet adoptoida perheen sisäisesti, joka mahdollistaa toisen osapuolen lapsen adoptoimisen.

2. Kansanäänestyksestä
Perustuslain 53 §:n mukaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Tämän säännöksen taustalla on aikaisemmin voimassa olleen hallitusmuodon 22 a § (570/1987), jossa kansalaisten yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi säädettiin neuvoa-antavasta valtiollisesta kansanäänestyksestä. Tuon valmistelun yhteydessä selvitettiin perusteellisesti erilaisia kansanäänestysmalleja ja niiden soveltuvuutta suomalaiseen kansanvaltaan.

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen mahdollisuus on tarkoitettu edustuksellista demokratiaa täydentäväksi suoran kansanvallan keinoksi. Vaikka kansanäänestystä ei ole laissa rajattu tiettyihin kysymyksiin, niin on selvää, että asian tulee olla laajakantoinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Äänestyksen kohteena voi olla niin periaatekysymys kuin lakiehdotus.

Aikaisemmin on vuonna 1931 järjestetty kansanäänestys kieltolain kumoamisesta, josta säädettiin sitä koskeva erillislaki (340/1931). Hallitusmuodon 22 a §.n voimassaoloaikana on kansanäänestys järjestetty yhden kerran, kun äänestettiin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin vuonna 1994. Kansanäänestyksen toteuttamiseksi säädettiin laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi (578/1994).

Kansaninvälistä valtiosääntövertailua ei tämän esityksen yhteydessä ole tehty. Samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon ja heidän oikeuksistaan ollaan järjestämässä kansanäänestys Slovakiassa tammikuussa 2015 ja Irlannissa maaliskuussa 2015. Kansanäänestyksiä on järjestetty Kroatiassa vuonna 2013 ja eräisssä Yhdysvaltojen osavaltioissa vuosina 2009 ja 2012 (Maine, Maryland, Pohjois-Carolina, Washington).

3. Kansanäänestyksen järjestämisestä
Avioliiton muuttaminen myös samaa sukupuolta olevien liitoksi on periaatteellinen ja merkityksellinen sekä historiallinen muutos.

Lakivaliokunnan mietinnössä katsottiin, että avioliitto on vanha, perinteinen perheoikeudellinen instituutio ja parisuhdemuoto, jolla on suuri merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle. Avioliiton muuttaminen miehen ja naisen välisestä liitosta sukupuolineutraaliksi johtaisi perinteisen avioliittokäsitteen sisällön ja merkityksen muuttumiseen. Muutos koskettaisi perhelainsäädännön perusteita ja sillä olisi huomattavaa periaatteellista merkitystä.

Avioliittolain muuttamista kannattavat ovat kokeneet nykyisen oikeustilan epätasa-arvoiseksi ja perustelleet muutosvaatimuksen tarpeellisuutta perus- ja ihmisoikeusnäkökohdilla. Lakivaliokunta ei pitänyt nykytilaa perustuslain tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisena, vaan katsoi, että avioliitosta ja yhteisadoptiosta päättäminen on kunkin valtion harkintavaltaan kuuluva.

Lakivaliokunta kuitenkin muistutti, että lakien tulkinta saattaa ajan kuluessa muuttua ja perustuslain tulkinta muuttaa aktiivisesti arvokäsityksiä. Toisaalta lakivaliokunta katsoi, että kansalaisaloitteessa ehdotettujen muutosten säätämiselle ei ole perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvaa estettä edellyttäen, että uskonnollisten yhdyskuntien asema huomioidaan.

Edustuksellisen demokratian näkökulmasta katsottuna on mahdollista, että nyt hyväksytyn avioliittolain muutoksen jälkeen voi nousta tähän asiakokonaisuuteen liittyviä vastakkaisia laki- tai kansalaisaloitteita. Tämän suuntaista liikehdintää on jo ollut havaittavissa julkisessa keskustelussa. Tällainen edestakainen muutosliike näin periaatteellisesti merkittävässä asiassa on paitsi yksittäisten kansalaisten näkökulmasta niin myös edustuksellisen demokratian arvovallan kannalta ongelmallista.

Joka tapauksessa ja koska tämä kysymys avioliiton muuttamisesta tulee vaikuttamaan pitkälle yhteiskunnan tulevaisuuteen ja arvoihin olisi tärkeää selvittää luotettavalla tavalla kansan kanta tähän asiaan järjestämällä neuvoa-antava kansanäänestys. Silloin kansalaisilla on välitön mahdollisuus vaikuttaa jokaista koskettavaan ratkaisuun. Kun kansanäänestysmahdollisuutta valmisteltiin, niin sitä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 251/1984 vp) todettiin, että mielipidetiedustelut eivät tarjoa samanlaista vaikutuskanavaa ja että kansanäänestys voi myös edistää tehtävien päätösten ja koko valtiojärjestelmän yleistä hyväksyttävyyttä.

Kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään laissa menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä (571/1987), jäljempänä menettelylaki. Kansanäänestyksen järjestämisestä tulee säätää erillinen toimeenpanolaki.

4. Kansanäänestyksen järjestämisessä tarvittavat säännökset
Kansanäänestyksen toimeenpano edellyttää tätä koskevan erityisen lain säätämistä. Toimeenpanolaissa on oltava säännökset
-äänestyksen ajankohdasta
-kansanäänestyksen aiheesta
-äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista
-siitä, käytetäänkö yhtä tai useampaa äänestyslippua
-äänestyslipun ulkomuodosta
-äänestyslippujen sisällöstä
-äänestyslippujen mitättömyydestä
-äänestämisestä

Nämä säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptiota. Muilta osin kansanäänestyksessä sovellettaisiin siitä perustuslaissa olevia säännöksiä sekä menettelylakia ja sen nojalla soveltuvin osin vaalilakia (714/1998).
Koska kansanäänestyksen tiedottamisesta ei ole säännöksiä perustuslaissa eikä kansanäänestyksen järjestämistä koskevassa menettelylaissa tai vaalilaissa, niin ehdotetaan myös tiedottamista koskevien säännösten sisällyttämistä tähän lakiin.

5. Esityksen taloudelliset vaikutukset
Menettelylain 8 §:n 2 momentin mukaan jos kansanäänestys toimitetaan vaaleista erillisenä, niin sen lisäksi mitä vaalilain 188 §:ssä säädetään, vastaa valtio kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menoista. Oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset perusteista, joiden mukaan menot korvataan.

Valtion talousarviossa on vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, vaalitietojärjestelmään ja muihin vaalimenoihin varattu 8,3 milj. euroa sekä kertakorvauksiin kunnille 9,3 milj. euroa. Talousarvion perustelujen mukaan määrärahaa voidaan käyttää myös neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen toimittamiseen ja siihen liittyvien menojen maksamiseen.

Tätä esitystä laadittaessa ei ole arvioitu sitä, kuinka suuri osuus määrärahasta käytetään kevään 2015 eduskuntavaalien järjestämiseen ja kuinka paljon vaaleista erillisen kansanäänestyksen järjestäminen tulee kokonaisuudessaan valtiolle maksamaan. Toisaalta kustannukset tulisivat olemaan alhaisemmat, jos kansanäänestys järjestettäisiin vuonna 2016 pidettävien kuntavaalien yhteydessä.


YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Kansanäänestyksen toimittamisaika ja –menettely. Kansanäänestyksen toimittamisen ajankohtaan vaikuttaa olennaisesti se, kuinka paljon aikaa katsotaan tarvittavan äänestysorganisaatioiden ja äänestyksen toimittamista koskevien seikkojen järjestämiseksi sekä äänestyksen kohteena olevasta asiasta tiedottamiseen. Tiedottamiseen puolestaan vaikuttaa olennaisesti se, kuinka vaikeasti hahmotettavasta asiasta on kysymys ja miten selkeäksi kysymyksenasettelu on äänestyksessä muotoiltu.

Lähtökohtana on äänestyksen järjestäminen valtiollisista ja kunnallisista vaaleista erillisenä. Toisaalta taloudelliset seikat puoltaisivat neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä vasta vuonna 2016 pidettävien kuntavaalien yhteydessä.

Koska äänestyksen kohteena oleva asiaa on jo pohdittu laajasti julkisessa keskustelussa eri tiedotusvälineissä ehdotetaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä jo vuoden 2015 loppupuolella.

2 §. Ennakkoäänestyksestä. Kansanäänestyksessä järjestettäisiin ennakkoäänestys noudattaen vaalilain (714/1998) ennakkoäänestysmenettelyä.

3 §. Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot. Kansanäänestyksen kysymyksenasettelusta on säädettävä kansanäänestyksen toimeenpanolaissa. Kysymyksenasettelu ei saa olla epäselvä eikä johdatteleva eivätkä vastausvaihtoehdot saa antaa aihetta erilaisiin tulkintoihin. Äänestäjän käsitys kansanäänestyksen kohteena olevasta kysymyksestä tulee voida selvittää mahdollisimman luotettavasti. Kysymys tulisi voida esittää lyhyesti ja turvautumatta äänestäjälle vieraisiin sanontoihin.

Neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 251/1984 vp) on katsottu, että äänestyksen kohteena voi olla niin periaatekysymys kuin lakiehdotuskin. Tässä lakiehdotuksessa kansanäänestyksen kohteena on paitsi periaatteellinen niin myös oikeudellinen kysymys, jolla on vaikutusta perheoikeudellisiin lainsäädäntöhankkeisiin.
Kansanäänestyksen aiheena on kansan kannan selvittäminen samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon ja heidän oikeuteen hakea yhdessä perheen ulkoista adoptiota (vieraslapsiadoptio).

Eduskunta on 12.12.2014 hyväksynyt kansalaisaloitteen pohjalta tehdyn lakiehdotuksen avioliittolain muuttamiseksi niin, että samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä (14/2014 vp) todettiin, että tämä muutoksen myötä muuttuu adoptiolainsäädännön soveltaminen niin, että myös samaa sukupuolta olevilla pareilla on mahdollisuus ulkoiseen adoptioon.

Kansanäänestyksessä esitetään vastattavaksi seuraavat kysymykset: 1. ”Tuleeko samaa sukupuolta olevilla henkilöillä olla oikeus solmia avioliitto?” 2. ”Tuleeko samaa sukupuolta olevilla aviopuolisoilla olla oikeus hakea perheen ulkopuolista adoptiota?”

Kansanäänestykseen ehdotetaan kahta kysymystä sen vuoksi, että vaikka molemmilla kysymyksillä on samansuuntainen perhepoliittinen ja perheoikeudellinen ulottuvuus, niin jälkimmäinen kysymys on edelliseen kysymykseen liittyvä jatkokysymys, joka sisältää erillisen näkökulman lapsen oikeudesta isään ja äitiin.

Kumpaankin kysymykseen annetaan äänestäjille kolme vaihtoehtoa: ”KYLLÄ” tai ”EI” tai ”EN OTA KANTAA”. Kolmea vaihtoehtoa ehdotetaan sen vuoksi, koska menettelylain 5 §:n 1 momentin mukaan äänestäjällä tulee aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista.

4 §. Äänestyslippu. Kansanäänestyksessä ehdotetaan käytettäväksi yhtä vaalilippua, joka olisi väriltään valkoinen ja kooltaan vakiokokoa 148 x 210 mm. Jos kansanäänestys toteutettaisiin kuntavaalien yhteydessä, tulisi äänestyslippujen poiketa selvästi toisistaan myös värin suhteen.
Äänestyslipusta tulisi käydä selvästi ilmi miten se tulee taittaa kokoon. Lisäksi äänestyslippu on laadittava niin, että äänestyssalaisuus ei vaarannu. Paperin tulee olla sellaista, että äänestysmerkintä ei näy siitä läpi.
Äänestyslipussa olisi sisäpuolella otsikkoteksti, mistä ilmenee missä kansanäänestyksessä lippua käytetään, sekä äänestyslipun taitekohdan oikealla puolella vastattavaksi esitetyt kysymykset sekä kummankin kysymyksen alla sitä koskevat vastausvaihtoehdot. Kutakin vastausvaihtoehtoa varten äänestyslipussa olisi ruutu ja sanat ”KYLLÄ” ja ”EI” ja ”EN OTA KANTAA”. Lisäksi äänestyslipussa olisi ohje äänestysmerkinnän tekemisestä.

Äänestyslippu laadittaisiin suomeksi ja ruotsiksi.

5 §. Äänestäminen. Äänestettäessä merkittäisiin rasti (X) johonkin kummankin kysymysvaihtoehdon kohdalla olevista ruuduista, mikä merkitsee kunkin kysymyksen kohdalla vastausta joko ”KYLLÄ” tai ”EI” tai ”EN OTA KANTAA”.
Ehdotuksen perustelujen osalta viitataan siihen, mitä edellä kohdassa Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot (3 §) on lausuttu.

6 §. Äänestyslipun mitättömyys. Kansanäänestyksessä jätettyjen äänestyslippujen mitättömyyden arvioinnissa sovellettaisiin vaalilain (714/1998) 85 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohdan mitättömyysperusteita. Äänestyslippu olisi sen mukaan mitätön, jos ennakkoäänestyksessä käytettävässä vaalikuoressa olisi useampia äänestyslippuja tai muutakin kuin äänestyslippu tai jos vaalikuori olisi avonainen tai jos kuoreen tai äänestyslippuun olisi kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki tai siihen olisi tehty muunlainen asiaton merkintä. Äänestyslippu olisi myös mitätön, jos se olisi leimaamaton tai jos äänestettäessä olisi käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua.
Äänestyslippu olisi mitätön, jos äänestäjä ei tekisi äänestysmerkintää kumpaankin kysymykseen tai jos äänestysmerkintä tehtäisiin jommankumman tai molempien kysymysten kohdalla useampaan vastausvaihtoehtoon. Edelleen äänestyslippu olisi mitätön, jos äänestysmerkintä olisi jommankumman tai molemman kysymyksen kohdalla niin epäselvä, ettei siitä kävisi ilmi mitä vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut.

Koska äänestyslipun hyväksyttävyyttä arvioitaessa on tärkeää saada selville äänestäjän tarkoitus, niin lakiehdotukseen sisältyy säännös siitä, että rastin sijasta tai sen lisäksi tehtyä merkintää, joka selventää äänestäjän tarkoitusta, ei voida pitää sisällöltään tai merkitsemistavaltaan asiattomana ja siten mitättömänä.

7 §. Äänestyksen tuloksen vahvistaminen. Menettelylain 6 §:n mukaan vaalipiirilautakuntien tulee heti äänestyksen tuloksen vahvistettuaan antaa tuloksesta tieto Helsingin kaupungin vaalipiirilautakunnalle, joka vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maassa. Tämän tulisi tapahtua vaalipiireissä 3. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä klo 18 alkavassa kokouksessa. Helsingin kaupungin vaalipiiri puolestaan vahvistaisi äänestyksen valtakunnallisen tuloksen vaalipiireissä vahvistettujen tulosten pohjalta seuraavan päivänä klo 12 alkavassa kokouksessaan. Koko maan tuloksen julkaisemisesta huolehtii oikeusministeriö saatuaan ilmoituksen tuloksen vahvistamisesta.

8 §. Tiedottaminen. Kansanäänestyksen tiedottamisen tavoitteena on antaa kansalaisille kuva siitä, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Kansanäänestyksen tarkoituksen saavuttamisen kannalta on tärkeää, että kansalaisilla olisi riittävä tieto kansanäänestyksen kohteena olevasta kysymyksestä.
Tiedottaminen on tärkeää myös arvioitaessa kansanäänestyksen lopputuloksen hyväksyttävyyttä. Valtaosa tiedottamisesta tapahtuu valtaosin television, radion, lehdistön sekä internetsivustojen kautta.
Nämä tiedotusvälineet ovat kansalaisten laajasti saavutettavissa. Tiedottamisen vähimmäistason saavuttamiseksi laadittaisiin virallinen tiedote, jossa selostettaisiin mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Valtioneuvosto hyväksyisi tiedotteen oikeusministeriön esittelystä. Tämä tiedote toimitettaisiin ilmoituskortin tai -kirjeen yhteydessä taikka muulla tavoin kaikille niille, joille lähetetään ilmoitus äänioikeudesta, sekä saatettaisiin muullakin tavoin yleisesti tiedoksi.

Tiedottamisen tukemiseen ei tässä ehdoteta varattavaksi valtion varoja sillä eri käsityskantojen edustajilla on käytettävissään tiedottamiseen omia kanaviaan ja muita varoja.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 87 kpl


Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat

Jyrki Anttinen

Pekka Lahdenperä


Edustajat

Pekka Lahdenperä


Varaedustajat

Jyrki Anttinen